Virtaavien vesien raakku
Vaihtuva näyttely 1.2. - 30.9.2010
Raakku on maamme pitkäikäisin eläinlaji. Se saattaa elää jopa 200-vuotiaaksi. Raakku kasvaa hitaasti ja sen lisääntyminen on monivaiheinen prosessi. Pyytäjien himoitsemat helmet syntyivät, kun raakun sisään päässeen hiekanjyvän ympärille alkoi muodostua helmiäisainetta. Helmistä muodostui vain harvoin tasaisen pyöreitä ja kauniita, mutta jos sellainen osui kohdalle tiesi se rikastumista. On arveltu, että vain joka 10 000 raakku sisälsi hyvälaatuisen helmen.
 |
|
Tuntematon geologi pyytää helmiä kenttälapiolla
Kopsusjoella 1953. Kuva: Esa Hyyppä, GTK.
Pyynnin, ojien perkauksen, patoamisen ja muun ihmistoiminnan seurauksena simpukkakanta romahti ja laji rauhoitettiin 1955. Toimenpide ei kuitenkaan täysin suojannut raakkua, sillä sen elinalueiden tuhoutuminen on jatkunut näihin päiviin saakka. Nykyisin Suomessa lajia tavataan enää n.70 joessa.
Kultamuseon näyttelyssä voi tutustua pyyntihistorian lisäksi raakun biologiaan. Pohjoista väriä näyttelyyn tuovat Sodankylän kotiseutumuseolta lainatut pyyntivälineet, sodankyläläisen yksityishenkilön omistamat helmikorut ja Geologisen tutkimuskeskuksen valokuvat Vuotson alueelta. Näyttelypaneelit ovat lainassa Suomen Metsästysmuseolta.