Charles Hill

Lapin värikkäässä kultahistoriassa esiintyy laaja kirjo erilaisia ihmiskohtaloita, tsaarinaikaisen suuriruhtinaskunnan prospäkkäreistä nykypäivän kullankaivajiin. Näihin elämäntarinoihin mahtuu niin epäonnea kuin huikeita onnistumisia, tragikoomisia ja romanttisia piirteitä unohtamatta. 

Yksi Lapin kultamaiden hahmo 1910-20-luvun taitteessa oli amerikansuomalainen Charles Hill, entinen Kaarlo Sjöblom. Hän oli syntynyt vuonna 1881 ja muuttanut 1902 Atlantin taakse laittomat asevelvollisuuskutsunnat välttääkseen. Charles menestyi Amerikan mantereella etenkin Alaskan kultamailla. Syksyllä 1919 Hill palasi Suomeen rikkaana miehenä ja suuntasi Ivalojoen alueen kultamaille. Hän hyödynsi innolla Alaskan kultakentillä saamaansa kokemusta. Hänen johdollaan perustettiin myös yhtiö, joka hankki valtauksia Ivalojoelta ja Palsiojalta. Tukikohta sijaitsi Ritakoskella, ja talvella 1920-21 tutkimuksia jatkettiin ja koeporaukset aloitettiin.  

Kerrotaan, että keväällä 1921 Hill oli loukannut kätensä, muttei piitannut haavasta, joka hoitamattomana tulehtui pahasti. Huhtikuussa 1921 Hill lähti ratsain kohti Ivalon kylää tapaamaan lääkäriä. Kosken kohdalla jää petti hevosen alta ja Charles Hill hukkui joen kylmiin vesiin. Hevonen palasi takaisin tukikohtaan ja näin muut saivat samalla aavistuksen murheellisesta tapauksesta. Hillin ruumis saatiin ylös muutaman päivän päästä. Kerrotaan, että onnettomuudesta selvinnyt hevonen olisi jäänyt kummittelemaan Ivalojoen laaksoon. Siellä se tarinan mukaan joskus laukkaa levottomana isäntäänsä etsien.  

Kuva: Kultamuseon arkisto.

Kuva: Kultamuseo, Viljo Mäkipuron kokoelma.

Sylvia Petronella Antoinette van der Moer

Sylvia Petronella Antoinette van der Moer saapui Suomeen kesällä 1949. Hollantilainen lehtinainen oleskeli ensin Helsingissä, mutta jatkoi pian matkaa pohjoiseen. Rovaniemellä hän tapasi geologi Klaus Säynäjärven seurueineen. Tämä sai hänet kiinnostumaan pohjoisesta kullankaivusta ja kaivajista, ja Petronella päätyi Säynäjärven mukana ensin Tolosjoen ja Pahaojan kautta Ivalojoen Kultalaan. Sieltä ei ollut enää pitkä matka Lemmenjoen kultamaille, missä Petronella aloitti työt kokki Tyyne Tähden apuna. Yhdessä he laittoivat ruokaa, siivosivat ja auttoivat muissa käytännön askareissa. Syyskuun lopulla Petronella lähti käymään Inarissa ja jäi sille tielleen. Petronellalla oli Helsingissä maksamattomia hotellilaskuja, joiden takia poliisi pidätti hänet. Syytökset suurenivat, mutta lopulta Petronella karkotettiin Suomesta 18.10.1949 passin voimassaolon umpeutumisen vuoksi. 

Petronella jäi kullankaivajien mieleen pysyvästi lyhytkestoisesta oleskelusta huolimatta. Kullankaivajat yrittivät saada Petronellalle maahantuloluvan kesäksi 1951 siinä onnistumatta. Petronellaan yritettiin myöhemminkin saada yhteyttä, yhä vain tuloksetta. Hänen tiedettiin muuttaneen Yhdysvaltoihin ja saaneen tyttären. Asiaan saatiin selvyyttä, kun alkuvuodesta 2014 Jennifer O’Connell-niminen eräopas ja taitelija kirjoitti blogissaan hänen poismenostaan ja tutustumisestaan häneen sekä Solange-tyttäreen. Yksi Petronellan viimeisistä toiveista oli ollut, että osa hänen tuhkastaan tuodaan Lappiin ja sirotellaan Lemmenjoelle tai sen lähelle. Kesällä 2014 Petronellan tytär Solange, Jennifer sekä muutama kullankaivaja kävivät sirottelemassa osan tuhkasta Lemmenjoen tunturiin ja loput tuhkat Inarin hautausmaalle kullankaivajien Pyrkyrien palstalle. Näin Petronella oli lopullisesti palannut takaisin maisemiin, jonne hänen sydämensä oli aikoinaan jäänyt.