Elina Peronius liittyy Tankavaaran ja Laanilan alueiden kultahistoriaan. Elina Peronius osallistui kullankaivuun jo 1930-luvulta lähtien ensin Laanilan ja myöhemmin Tankavaaran alueella. Ensimmäinen kaivospiirin omistanut nainen hänestä tuli, kun hänen miehensä Max Peronius menehtyi miinaan kaivutyömaalla syksyllä 1946. Maxin kuolemasta huolimatta työt jatkuivat seuraavana kesänä Purnu-nimisellä kaivospiirillä, nyt vain Elinan laskuun. Tankavaaran alueen toistaiseksi suurin löydetty hippu näki päivänvalon kesällä 1950, jolloin Elinan pojat Jouko ja Tauno Virtanen löysivät miltei 183 gramman painoisen sekahipun. Kesällä 1954 Elina Peronius luopui kaivospiiristään. Osin veljesten löytämän sekahipun vuoksi Tankavaarasta muodostui myöhemmin yksi GTK:n tutkimuskohde. Kuva: Kultamuseon kokoelmat. 

Tyyne Tähti toimi kokkina Lemmenjoella silloisen kultamiesten päätukikohdan Morgamin porukalle. Ensimmäisen kerran hän oli kokkina kesällä 1949, jolloin tapasi myös Petronellan. Tyyne työskenteli kokkina useana vuonna ja valokuvista päätellen hän ainakin yhtenä vuonna on ollut myös kevättalvella tai talvella Lemmenjoella. Joissakin kuvissa näkyy, että kokitkin saattoivat vapaahetkinään kokeilla kullanhuuhdontaa tai vaskausta – niin myös Tyyne. Naisen tie vei viimeistään 1960-luvulla Ylivieskan Raudaskylälle ja sukunimeksi vaihtui tuolloin Salmenkangas. Tyyne Salmenkangas lahjoitti Kultamuseolle muutamia kymmeniä Lemmenjoen kultahistoriaan liittyviä kuvia digitaalisessa muodossa vuonna 2005. 

Kuva: Kultamuseon Arkistot/ Pellinen.