GOLD! GOLD! GOLD!          Alaskan suuri kultaryntäys

14.02.2018

Varhaiset löydöt

Ensimmäiset Yukonin kultalöydöt Fortymile- joen varrella vuonna 1886 olivat mullistavia. Löytöjä seurasi ryntäys alueelle ja seuraavina parina vuotena muotoutui Fortymilen yhteisö. Vuoteen 1893 mennessä Fortymile oli täydennys- ja levähdyspaikka useille tuhansille ihmisille ja vuonna 1895 the Northwest Mounted Police perusti sinne ratsupoliisien asemapaikan. Klondiken kullan löytyminen seuraavana vuonna kuitenkin autioitti Fortymilen lähes täysin, ja se ei enää koskaan saavuttanut aikaisempaa asemaansa.

Kesällä 1896 George Carmack oli kalassa lähellä Klondike-joen suuta vaimonsa Katen, veljensä Skookum Jimin ja veljenpoikansa Dawson Charlien kanssa. Skookum Jim löysi todisteita kullasta Rabbit Creek- nimisestä purosta, joka laskee Klondike-jokeen. Elokuun 17. päivänä nämä kolme miestä paaluttivat valtauksensa purolla, joka tuli maailmalla tunnetuksi uudella nimellään Bonanza Creek.

Kultaryntäys

Yukonin kaukaisesta sijainnista ja merenkulkukauden lyhyydestä johtuen vasta kesällä 1897, vuosi Bonanzan löydösten jälkeen, ensimmäinen lähetys Klondiken kultaa saavutti ulkomaailman. Suuri julkisuus aiheutti sen, että lähes 30 000 ihmistä suuntasi pohjoiseen onneaan etsimään. Matka kultakentille oli kuitenkin pitkä ja vaikea. Sen vuoksi vasta noin kaksi vuotta kullan löytymisen jälkeen, kesäkuussa 1898, uudet tulijat saapuivat Klondikeen.

Kullankaivu

Kultaa löytyi kallioperästä pysyvästi jäätyneen maankerroksen alta. Alkuvuosina kullanetsintä oli tuottoisaa alkeellisellakin tekniikalla, koska kultaesiintymiä oli runsaasti. Kaivajien piti läpikäydä kuitenkin työläs rutiini: tulen teko, maan sulattaminen ja sulatetun maan kaivu. Prosessia oli toistettava kunnes kallioperä saavutettiin. Keväällä talven aikana kokoon saatu maa-aines lapioitiin ränniin ja huuhdottiin kullan löytämiseksi.

Kultaryntäyksen jälkeen

1900-luvun alkuun mennessä Klondiken kultaryntäys oli ohi. Osa ihmisistä lähti pois, koska hyvä maa oli jo vallattu, toiset houkutteli pois uutinen uusien kultamaiden löytymisestä. Dawson City ei ollut enää erämaakaupunki, vaan siellä oli nyt päällystetyt tiet ja sähkövalot. Suuret yhtiöt ostivat yksityisten valtauksia ja yhdistivät ne omiin alueisiinsa. Ruoppaajat, joilla oli mahdollista käsitellä isoja määriä maa-ainesta, korvasivat myös vähitellen miestyövoiman.

Kuuntele, kun 80-vuotias Emanuel Nukala kertoo kuinka hän lähti Pohjanmaalta Alaskaan kultaa huuhtomaan 1900-luvun alussa.

Lähde: Ylen Elävä Arkisto, www.yle.fi/elavaarkisto.

Dawson City 1st Avenue vuonna 1904
Dawson City 1st Avenue vuonna 1904