Eine Überraschung inmitten der Wildnis

Tankavaara beherbergt das einzige internationale Museum der Welt, das die Geschichte und Gegenwart des Goldwaschens und -schürfens zeigt. Die Basisausstellung zeigt die Geschichte des Goldschürfens in Lappland. In der internationalen Ausstellung “Golden World” werden mehr als zwanzig Länder aus aller Welt vorgestellt. Herzlich willkommen!

In Tankavaara vind je ook onze buren: Tankavaara Gold Village met zijn diensten en de UKK National Park natuurpaden.

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons
Kultahistorian muistot maastossa: Piponiuksen kämpän raunio

Saariselän tunturikappelin takamaastoissa voi törmätä kullankaivajan mökin jäänteisiin. Viereinen opastaulu kertoo, että kesällä 1871 oululainen John Albert Piponius oli palaamassa tyhjin käsin Ivalojoelta: hän ei ollut yrityksistä huolimatta onnistunut saamaan alueelle kultavaltausta. Luttojoen kohdilla hän pystytti teltan, otti esiin vaskoolinsa, iski lapionsa maahan - ja löysi kultaa! 

Luttojoen kulta-alue ei jäänyt Piponiuksen ainoaksi löydökseksi. Myöhemmin hän ensimmäisenä löysi Palsinojan kultamaat ja teki alueen ensimmäisen virallisen valtauksenkin. Palsinojalla kullankaivu jatkuu vielä nykyäänkin. 

📸 Kultamuseo

(Aiheesta ks. myös Herman Stigzelius 1987: Kultakuume - Lapin kullan historia)

Kultahistorian muistot maastossa: Piponiuksen kämpän raunio

Saariselän tunturikappelin takamaastoissa voi törmätä kullankaivajan mökin jäänteisiin. Viereinen opastaulu kertoo, että kesällä 1871 oululainen John Albert Piponius oli palaamassa tyhjin käsin Ivalojoelta: hän ei ollut yrityksistä huolimatta onnistunut saamaan alueelle kultavaltausta. Luttojoen kohdilla hän pystytti teltan, otti esiin vaskoolinsa, iski lapionsa maahan - ja löysi kultaa!

Luttojoen kulta-alue ei jäänyt Piponiuksen ainoaksi löydökseksi. Myöhemmin hän ensimmäisenä löysi Palsinojan kultamaat ja teki alueen ensimmäisen virallisen valtauksenkin. Palsinojalla kullankaivu jatkuu vielä nykyäänkin.

📸 Kultamuseo

(Aiheesta ks. myös Herman Stigzelius 1987: Kultakuume - Lapin kullan historia)
... Näytä lisääNäytä vähemmän

1 viikko sitten

1 ReactieKommentoi Facebookissa

Olen käynyt palsinojalla ja kaivanut siellä

Heinäkuun esine: kultahattu, kisahattu
Object of July: gold hat, competition hat 

Ensimmäiset kullanhuuhdontakisat suomenmestaruuksista järjestettiin Tankavaarassa 1974, 50 vuotta sitten. Osallistujilla ja yleisöllä oli jo silloin erilaisia hattuja, joilla oli käytännön merkitys suojana sateelta tai auringonpaahteelta. Näihin hattuihin kerättiin merkkejä eri kisoista, kuten teki myös legendaarinen Arvo ”Tiera” Ruonaniemi. Miehellä oli merkkejä muistakin tapahtumista. Tarkempi hatun lahjoitus- ja saatekuvaus löytyy myöhemmin kommenttikentässä. 

First gold panning competition, Finnish Open, was organized in Tankavaara 50 years ago in 1974. Since the early days participants and guests had hats that protected their heads from rain or sunburn. It was also easy to collect competition badges and pins in hat, as did legendary Arvo “Tiera” Ruonaniemi. See his donation description and covering note in comment section later.

Heinäkuun esine: kultahattu, kisahattu
Object of July: gold hat, competition hat

Ensimmäiset kullanhuuhdontakisat suomenmestaruuksista järjestettiin Tankavaarassa 1974, 50 vuotta sitten. Osallistujilla ja yleisöllä oli jo silloin erilaisia hattuja, joilla oli käytännön merkitys suojana sateelta tai auringonpaahteelta. Näihin hattuihin kerättiin merkkejä eri kisoista, kuten teki myös legendaarinen Arvo ”Tiera” Ruonaniemi. Miehellä oli merkkejä muistakin tapahtumista. Tarkempi hatun lahjoitus- ja saatekuvaus löytyy myöhemmin kommenttikentässä.

First gold panning competition, Finnish Open, was organized in Tankavaara 50 years ago in 1974. Since the early days participants and guests had hats that protected their heads from rain or sunburn. It was also easy to collect competition badges and pins in hat, as did legendary Arvo “Tiera” Ruonaniemi. See his donation description and covering note in comment section later.
... Näytä lisääNäytä vähemmän

1 viikko sitten

2 ReactiesKommentoi Facebookissa

EN Covering note for the hat: I have sometimes written and chatted how you can compare human life to running of golden creek. I have made also comparisons how human life is like skiing on fjelds. And I noticed you can also imagine human life as hat. The hat that has been covering your head throughout decades could also talk about the wishes and disappointments, the melancholy caused by tiredness and the satisfaction caused by succeeding. Under the hat has flown these and many other feelings. Now when I part with my loyal friend “Golden hat”, I wish it tells a bit about gold history in Lapland – as modest as it has been travelled on my head. I have chuckled myself that after me, Gold Prospector Museum is the best place for it. At the same time when donating my “piece of head” I wish all the best to the museum. Arvo Ruonaniemi – Tiera – honored member of Gold Prospector Association of Lapland.

FI Saatetta hatulle: Olen joskus kirjoittanut ja jutellutkin siitä, kuinka ihmisen elämää voisi verrata jollain tavoin kultapuron juoksuun ja tehnyt vertailuja, että ihmisen elämä on kuin hiihtelisi tunturimaassa. Ja huomasin, että ihmisen elämää voisi kuvitella myös hatun yhteyteen. Se hattu, joka on vuosikymmenet suojannut miehen päätä, voisi myös kertoa niistä toiveista ja pettymyksistä, niistä väsymyksen aiheuttamista masennuksista ja onnistumisen tuottamista tyytyväisyyden hetkistä. Hatun alla ovat kaikki nämä ja monet muut tuntemukset kulkeneet. Nyt, kun luovun tästä vuosikymmenien uskollisesta ystävästä, ”kultahatustani”, toivon sen yhtenä pikku pilkkuna kertovan myös Lapin kullan historiasta, yhtä vaatimattomana kuin on kantajansakin päässä kulkenut. On mieleeni hykertänyt ajatus, että Kultamuseo on tämän jälkeen sen paras kotipaikka. Ja samalla, kun luovutan ”pääkappaleeni”, toivotan Kultamuseolle mitä parhainta menestystä. Arvo Ruonaniemi – Tiera – LKL:n kunniajäsen

Uutta Kultamuseolla! Tänään 1.7. avattiin Kultamuseon uusi vaihtuva näyttely Mainareita ja miinoja. Kullankaivun ja sota-ajan risteyskohtia käsittelevässä näyttelyssä kerrotaan faktaa ja tarinoita Lapin kultakentiltä 1930-luvulta sodanjälkeiseen aikaan. Vaihtuva näyttely sijaitsee Kultamuseon muiden näyttelyiden yhteydessä ja sisältyy pääsylipun hintaan! Mainareita ja miinoja -näyttely on nähtävillä 2.5.2025 asti.

Psst! Muistathan myös Kultamuseon kesän yleisöopastukset! Elokuun loppuun asti tiistaisin klo 14 on avoin yleisöopastus vaihtuvasta aiheesta ja perjantaisin klo 14 Mainareita ja miinoja -näyttelyyn liittyvä kulta ja sota -teemainen opastus. Opastukset sisältyvät pääsylipun hintaan ja niille voi liittyä museon aulassa ilman ennakkovarausta!

📸 Mainareita ja miinoja -näyttely, Kultamuseo

Visit Sodankylä Lapland North Destinations

Uutta Kultamuseolla! Tänään 1.7. avattiin Kultamuseon uusi vaihtuva näyttely "Mainareita ja miinoja". Kullankaivun ja sota-ajan risteyskohtia käsittelevässä näyttelyssä kerrotaan faktaa ja tarinoita Lapin kultakentiltä 1930-luvulta sodanjälkeiseen aikaan. Vaihtuva näyttely sijaitsee Kultamuseon muiden näyttelyiden yhteydessä ja sisältyy pääsylipun hintaan! "Mainareita ja miinoja" -näyttely on nähtävillä 2.5.2025 asti.

Psst! Muistathan myös Kultamuseon kesän yleisöopastukset! Elokuun loppuun asti tiistaisin klo 14 on avoin yleisöopastus vaihtuvasta aiheesta ja perjantaisin klo 14 "Mainareita ja miinoja" -näyttelyyn liittyvä kulta ja sota -teemainen opastus. Opastukset sisältyvät pääsylipun hintaan ja niille voi liittyä museon aulassa ilman ennakkovarausta!

📸 "Mainareita ja miinoja" -näyttely, Kultamuseo

Visit Sodankylä Lapland North Destinations
... Näytä lisääNäytä vähemmän

2 viikkoa sitten

1 ReactieKommentoi Facebookissa

Toni Majaniemi sieltä sitä ajatusta hakemaan.

Kullankaivun muistot maastossa: Prospektorin kaivos Luttojoella Laanilassa. 

Aktiebolaget Prospektor Oy tutki kesällä 1902 kultasuonia Luttojoella, nykyisen Laanilan itäpuolella. Kaivosyhtiön insinööri Wille Hallin mukaan, alueelta löytyi useampikin lupaava kultajuoni. Niistä kaivos päätettiin perustaa Johanneksen juonelle, ja paikka sai nimekseen Luton kaivos. 

Kultaa etsittiin syvältä kallioperästä kaivamalla syvä kaivoskuilu: kaivutoiminnan lopettamisvaiheessa kuilu oli 51,5 metriä syvä, mutta kultaa ei ollut löytynyt juuri lainkaan. 

Nykyään Prospektorin kaivos on käyntikohde opastetulla Prospektorin reitillä. Kaivoskuiluun pääsee myös kurkkaamaan takana näkyvässä rakennuksessa!

📸 Kultamuseo

Kullankaivun muistot maastossa: Prospektorin kaivos Luttojoella Laanilassa.

Aktiebolaget Prospektor Oy tutki kesällä 1902 kultasuonia Luttojoella, nykyisen Laanilan itäpuolella. Kaivosyhtiön insinööri Wille Hallin mukaan, alueelta löytyi useampikin lupaava kultajuoni. Niistä kaivos päätettiin perustaa Johanneksen juonelle, ja paikka sai nimekseen Luton kaivos.

Kultaa etsittiin syvältä kallioperästä kaivamalla syvä kaivoskuilu: kaivutoiminnan lopettamisvaiheessa kuilu oli 51,5 metriä syvä, mutta kultaa ei ollut löytynyt juuri lainkaan.

Nykyään Prospektorin kaivos on käyntikohde opastetulla Prospektorin reitillä. Kaivoskuiluun pääsee myös kurkkaamaan takana näkyvässä rakennuksessa!

📸 Kultamuseo
... Näytä lisääNäytä vähemmän

2 viikkoa sitten
Brasiliassa kultaa on kaivettu lähestulkoon yhtäjaksoisesti 1600-luvun lopulta lähtien.  1690-luvulla Portugalin alaisesta Brasiliasta kultaa löydettiin ja alettiin kaivaa Minas Gerais -alueen vuorilta, sen jälkeen kultapaikkoja on hyödynnetty ympäri maata. Brasiliassa tuotetaan kultaa nykyään yli 60 tonnia vuodessa, pääosin kaivostoiminnan kautta. Yksittäisiäkin kullankaivajia maasta löytyy, vaikka periaatteessa yksityinen kullankaivu on kiellettyä. 

Brasilian sekä kaivostoiminta että yksityinen kullankaivu ovat usein haitallista ympäristölle ja ihmisille. Esimerkiksi elohopea on vieläkin yleisesti käytössä, usein ilman tarpeellisia suojavarusteita ja varotoimia. Kuvassa työmiehet kantavat maasäkkejä 1980-luvulla Serra Peladassa. Säkeillä saattoi olla painoa 40-50 kg ja päivän kantotavoitteena jopa 1000 kg päivässä.

📸 Muurahaisia töissä 1980-luvulla Brasiliassa. Kultamuseo.

Brasiliassa kultaa on kaivettu lähestulkoon yhtäjaksoisesti 1600-luvun lopulta lähtien. 1690-luvulla Portugalin alaisesta Brasiliasta kultaa löydettiin ja alettiin kaivaa Minas Gerais -alueen vuorilta, sen jälkeen kultapaikkoja on hyödynnetty ympäri maata. Brasiliassa tuotetaan kultaa nykyään yli 60 tonnia vuodessa, pääosin kaivostoiminnan kautta. Yksittäisiäkin kullankaivajia maasta löytyy, vaikka periaatteessa yksityinen kullankaivu on kiellettyä.

Brasilian sekä kaivostoiminta että yksityinen kullankaivu ovat usein haitallista ympäristölle ja ihmisille. Esimerkiksi elohopea on vieläkin yleisesti käytössä, usein ilman tarpeellisia suojavarusteita ja varotoimia. Kuvassa työmiehet kantavat maasäkkejä 1980-luvulla Serra Peladassa. Säkeillä saattoi olla painoa 40-50 kg ja päivän kantotavoitteena jopa 1000 kg päivässä.

📸 "Muurahaisia" töissä 1980-luvulla Brasiliassa. Kultamuseo.
... Näytä lisääNäytä vähemmän

2 viikkoa sitten
Tankavaaran juhannuksessa tapahtuu: Kultaperinne ry:n järjestämät kullanhuuhdonnan juhannuskilpailut ovat täällä jälleen ja kisa kiivaimmillaan! Kuvassa yleisen sarjan finaali, joka on myös neliosaisen Kulta-cupin toinen osakilpailu. 

Lopulliset tulokset päivitetään Lapin kullankaivajan liiton sivuille www.kullankaivajat.fi

Hyvää juhannusta ja kisaonnea kilpailijoille!🔥

📸Kultamuseo

Tankavaaran juhannuksessa tapahtuu: Kultaperinne ry:n järjestämät kullanhuuhdonnan juhannuskilpailut ovat täällä jälleen ja kisa kiivaimmillaan! Kuvassa yleisen sarjan finaali, joka on myös neliosaisen Kulta-cupin toinen osakilpailu.

Lopulliset tulokset päivitetään Lapin kullankaivajan liiton sivuille www.kullankaivajat.fi

Hyvää juhannusta ja kisaonnea kilpailijoille!🔥

📸Kultamuseo
... Näytä lisääNäytä vähemmän

3 viikkoa sitten
Lue lisää