Toivo Koivisto (1884-1961) teki merkittävän uran Lapin kaivosyhtiöissä 1920-luvulla. Hän oli aiemmin ollut Itä-Siperiassa kultakaivoksilla, joissa tutustui Heikki Kivekkääseen. Heidän kohtalonsa kietoutuivatkin sittemmin tiiviisti yhteen.

Kaukoidässä Koivisto perusti useita omia kultakaivoksia, ja joissakin hyödynnettiin hydraulista kaivutapaa. Venäjän kansalaissodan taistelut Itä-Siperiassa sotkivat Koiviston suunnitelmat, ja hän palasi Suomeen 1923. Kotikonnuillaan hän jatkoi kaivosalalla ja toimi johtajana ja pääosakkaana Lapin Kulta Oy:ssä 1924-1927, jossa myös Kivekäs käytti merkittävää päätäntävaltaa. Yhtiö kaivoi kultaa Pahaojan seuduilla, mutta tulokset jäivät laihoiksi: 71 kuutiota soraa ja 17,75 grammaa kultaa.

Hän kirjoitti Itä-Siperian ajastaan muistelmateoksen "Seikkailuja villissä idässä" 1929.
Kuvassa työmies Heinonen ja Koivisto (oik.) laudasta rakennetun kodantapaisen edessä. Inari, Sotajoki 1926.

📸 Kultamuseo. Lähde: Seppo J. Partanen 1999: Sankareita, veijareita ja huijareita - Lapin kullankaivajien tarina, s. 120-122. Jorma Kivisaari: Henkilötiedosto, sv. Koivisto Toivo, www.kultahippu.fi/henkilotiedosto/henkilotiedosto/ ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Kultamuseo teki Inarin kunnan tilaamana merkitysanalyysin Ivalossa sijaitsevista Kultamiespatsaista. Merkitysanalyysi on museoiden käyttämä menetelmä erilaisten kulttuuriperintökohteiden tutkimiseksi. Kultamuseon tekemän merkitysanalyysin tavoitteena oli tuottaa Inarin kunnalle tietoa päätöksenteon tueksi. Tutkimuksen teossa hyödynnettiin kyselyitä ja haastatteluja sekä patsaisiin ja kullankaivuuseen liittyvää historiallista tietoa.

Voit tutustua merkitysanalyysiin ja sen sisältöön osoitteessa:

www.kultamuseo.fi/merkitysanalyysi-ivalon-kullankaivajamuistomerkista/ ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Perjantaina 14.3.2025 Kultamuseo on poikkeuksellisesti suljettu henkilökunnan kouluttautumisen ja kehittämistyön vuoksi. Muina aikoina Kultamuseo palvelee normaalisti ma-pe klo 11-16. Tervetuloa Kultamuseoon!

Gold Museum is exceptionally closed Friday 14 March 2025 due to staff training. Otherwise, Gold Museum will be open as usual Mon-Fri 11-16. Welcome to Gold Museum!

📸Heikki Sulander

#kultamuseo #tankavaara #goldmuseumlapland
Lapland North Destinations Visit Sodankylä Sodankylän kunta ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Ville Vilho Keurulainen (1911-1999) oli alunperin Hankasalmelta kotoisin oleva kullankaivaja. Hän aloitti kullanetsinnän sotien jälkeen Sotajoella vuonna 1946. Hän kokeili kaivua useilla puroilla, mm. Hangas- ja Laaniojalla sekä Luttojoella. Meissijoelle hän saapui vuonna 1952, ja kaivoi myöhemmin myös Jäkälä-Äytsillä Heikki Kokon kanssa.

Eräissä illlanistujaisissa Keurulainen kaivoi taskustaan paperimytyn ja käänteli sen auki. Hän kyseli naureskellen, haluatteko ostaa ja esitteli kahta hiottua korukiveä. Toinen niistä oli hiottaessa paljastunut asiantuntijalle rubiiniksi. Keurulainen oli hieromassa kauppoja rubiinista 2500 markan hinnasta, ja useampikin tuli ihmettelemään kiviä. Vaikka kiinnostuneita olikin, ei kellään ollut mukanaan sellaisia rahoja välittömiin kauppoihin, ja Keurulainen kääri kivet huolellisesti paperinpalaan ja sujautti taskuunsa. Ilta kului vauhdikkaissa merkeissä. Seuraavana päivän valjetessa ilmeni, että Keurulaisen kivet olivat kadonneet. Kämpillä oli ollut jatkoilla jos jonkinmoista kulkijaa, joista ei sen koommin kuultu – eivätkä asianosaiset olisi heitä tunnistaneetkaan, jos olisivat kohdalle sattuneet. Sen verran vauhdikkaita olivat yön menot. Keurulainen huiskautti kättään, ja totesi, että maallistahan se vain on.

Kuvassa Ville Keurulainen parimetrisen kaivumonttunsa pohjalla Lemmenjoella 1970.

📸 Kultamuseo, Irmeli Niemen kokoelma. Lähde: Viljo Mäkipuro 1975: Kulta-Lappia ja kullankaivajia s. 267; Arvo Ruonanniemi 1996: Kultaa ja kohtaloita s. 64-65 ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Hyvää naistenpäivää Lapin kultamailta!

Kuvassa nuori nainen, mahdollisesti Lemmenjoen kokki Tyyne Tähti, huuhtoo kultaa neliönmuotoisella vaskoolilla. Inari 1950-l.

📸 Kultamuseo, Veikko Määtän kokoelma. ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Maaliskuun esine: kuksa
Object of March: guksi

Puinen juomakuppi, kuksa, oli ja on käytössä Lapin kultamaillakin. Kuksasta voi juoda kylmiä tai kuumia juomia, ja se myös kestää käyttöä vuosia, vuosikymmeniäkin. Se on kätevä ottaa mukaan niin keväisille pilkkireissuille kuin taukokahvia varten kesän kaivukaudella. Kullankaivaja Olavi Tikkasella oli oheinen kuksa käytössä Köysivaarassa.

Guksi – or kuksa in Finnish - is a drinking cup carved from a single piece of wood. It was and is used in Lapland gold fields. You can use it for drinking cold and hot drinks, and kuksa also lasts years, even decades. It is also easy to take with you when going for ice-fishing in spring or taking coffee break at your claim in summer, for instance. Prospector Olavi Tikkanen used his kuksa at his claim near Köysivaara.

📷 Kultamuseo ... Näytä lisääNäytä vähemmän