Sorpresa in mezzo alla natura!

Tankavaara ospita l’unico museo internazionale dell’oro al mondo che presenta il passato e il presente della ricerca e della prospezione dell’oro. La mostra Storia dell’oro in Lapponia presenta la storia della ricerca dell’oro in Finlandia. L’esposizione internazionale Golden World presenta la storia dell’oro di oltre venti paesi del mondo. Benvenuti alla mostra!

A Tankavaara si trovano anche i nostri vicini: Tankavaara Gold Village con i suoi servizi e i percorsi naturalistici del Parco Nazionale UKK.

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons
Kultamuseolla aloitti lokakuun alussa asiakaspalvelupäällikkönä FM Terhi Niitti. Terhi on ollut Kultamuseon palveluksessa neljänä kesänä ja ensimmäisen kerran hän oli Tankavaarassa jo joulukuussa 2019. 
Terhin monipuolinen kielitaito sekä erinomainen ote asiakaspalveluun ovat merkittävä lisä Kultamuseolle. Toivotamme Terhin lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme!
 

Kultamuseolla useamman vuoden työskennellyt ja edellisenä asiakaspalvelupäällikkönä toiminut FM Vilma Valolahti on siirtynyt kohti uusia haasteita. Kiitämme Vilmaa hänen ansiokkaasta työstään ja toivotamme onnea jatkoon! 

📷Kultamuseo

Kultamuseolla aloitti lokakuun alussa asiakaspalvelupäällikkönä FM Terhi Niitti. Terhi on ollut Kultamuseon palveluksessa neljänä kesänä ja ensimmäisen kerran hän oli Tankavaarassa jo joulukuussa 2019.
Terhin monipuolinen kielitaito sekä erinomainen ote asiakaspalveluun ovat merkittävä lisä Kultamuseolle. Toivotamme Terhin lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme!


Kultamuseolla useamman vuoden työskennellyt ja edellisenä asiakaspalvelupäällikkönä toiminut FM Vilma Valolahti on siirtynyt kohti uusia haasteita. Kiitämme Vilmaa hänen ansiokkaasta työstään ja toivotamme onnea jatkoon!

📷Kultamuseo
... Näytä lisääNäytä vähemmän

4 päivää sitten

2 CommentiKommentoi Facebookissa

Onnea ja menestystä Terhille! Vilmaa näemme jatkossakin talkoissa toivomme!

Oi. Mahtavaa Terhi! Onnea ja menestystä tehtävässä🤩 Ja Vilmalle myötäisiä tuulia uusien haasteiden parissa😊

Tämän viikon kultahenkilönä esittelemme kullankaivaja Matti Omenaisen (1906-1974). Omena-Matiksi kutsuttu Omenainen oli kotoisin Vienan Karjalasta, tarkemmin Akonlahdelta Lytystä. Hän saapui nykyisen Suomen puolelle vuonna 1922 ja toimi kulkukauppiaana kierrellen ympäri seutuja. Vuonna 1938 Omenainen saapui Inariin ja ryhtyi hoitamaan kauppias Jussi Nykäsen puotia. Tätä toimea hän hoitikin usean kymmenen vuoden ajan. Sotien ajan hän toimi armeijassa vääpelinä. Omenainen vietti kesät kaivaen kultaa. Hänellä oli oma valtaus Miessijoella, ja tämän lisäksi hän toimi Lapin Kullankaivajien liiton rahastonhoitajana. Miessijoen lisäksi hän kaivoi myös Vaskojoella, Ruihtuäytsillä sekä Morgamojalla. Hepo-ojan kaivospiiri siirtyi hänen nimiinsä vuonna 1959. Omenainen on haudattu Inariin kullankaivajien hautausmaalle eli pyrkyrien palstalle. 

📸 Arvo Ruonaniemi / Kultamuseo

Tämän viikon kultahenkilönä esittelemme kullankaivaja Matti Omenaisen (1906-1974). Omena-Matiksi kutsuttu Omenainen oli kotoisin Vienan Karjalasta, tarkemmin Akonlahdelta Lytystä. Hän saapui nykyisen Suomen puolelle vuonna 1922 ja toimi kulkukauppiaana kierrellen ympäri seutuja. Vuonna 1938 Omenainen saapui Inariin ja ryhtyi hoitamaan kauppias Jussi Nykäsen puotia. Tätä toimea hän hoitikin usean kymmenen vuoden ajan. Sotien ajan hän toimi armeijassa vääpelinä. Omenainen vietti kesät kaivaen kultaa. Hänellä oli oma valtaus Miessijoella, ja tämän lisäksi hän toimi Lapin Kullankaivajien liiton rahastonhoitajana. Miessijoen lisäksi hän kaivoi myös Vaskojoella, Ruihtuäytsillä sekä Morgamojalla. Hepo-ojan kaivospiiri siirtyi hänen nimiinsä vuonna 1959. Omenainen on haudattu Inariin kullankaivajien hautausmaalle eli pyrkyrien palstalle.

📸 Arvo Ruonaniemi / Kultamuseo
... Näytä lisääNäytä vähemmän

4 päivää sitten

1 CommentoKommentoi Facebookissa

Taitaa olla haudattu Nykäsien kans samalle alueelle. Täytyy ihan tarkastaa seuraavalla kerralla kun käyn.

Kultasymposium 2024 on taputeltu! Kiitokset puhujille loistavista puheenvuoroista ja yleisölle hyvistä kysymyksistä ja kommenteista - sekä kiitokset tietenkin kahvitteluista vastanneelle Torvisen maja / latukahvila - Luosto, Lapland Finland mahtavista munkeista! 

📸Kultamuseo

Kultasymposium 2024 on taputeltu! Kiitokset puhujille loistavista puheenvuoroista ja yleisölle hyvistä kysymyksistä ja kommenteista - sekä kiitokset tietenkin kahvitteluista vastanneelle Torvisen maja / latukahvila - Luosto, Lapland Finland mahtavista munkeista!

📸Kultamuseo
... Näytä lisääNäytä vähemmän

1 viikko sitten

1 CommentoKommentoi Facebookissa

Kiitokset! Oli todella mielenkiintoinen ohjelma👍

Lokakuun esine: kullankuivausastia
Object of October: gold drying bowl

Oheinen kullankuivausastia on tuunattu vuosimallin 1943 kenttäpakista. Esine löytyi alun perin Harrijoen suulta Kultamuseon retkikunnan reissulla elokuussa 1981. Astia kertoo omalta osaltaan kierrätyksen ja uudelleenkäytön periaatteesta kultamailla. 

Drying bowl for gold was modified out of billycan model 1943. The billycan was found in 1981 by the Gold Museum inventorying group near mouth of River Harrioja. The object itself tells about the principle of recycling and reusing in the gold fields of Lapland.

Lokakuun esine: kullankuivausastia
Object of October: gold drying bowl

Oheinen kullankuivausastia on tuunattu vuosimallin 1943 kenttäpakista. Esine löytyi alun perin Harrijoen suulta Kultamuseon retkikunnan reissulla elokuussa 1981. Astia kertoo omalta osaltaan kierrätyksen ja uudelleenkäytön periaatteesta kultamailla.

Drying bowl for gold was modified out of billycan model 1943. The billycan was found in 1981 by the Gold Museum inventorying group near mouth of River Harrioja. The object itself tells about the principle of recycling and reusing in the gold fields of Lapland.
... Näytä lisääNäytä vähemmän

1 viikko sitten
Tänään esittelemme  kullankaivajahenkilönä Suomen suurimman kultahipun löytäjän! Inarilaislähtöinen Eevert Kiviniemi (1909-1984) löysi Suomen rajojen sisältä löytyneen tähän asti suurimman hipun. Hippu nimettiin löytäjänsä mukaan Eevertiksi, ja se löytyi vuonna 1935. Hippu painoi 392,9 grammaa. Eevertin mukaan nimikkohippu löytyi Luttojoelta, mutta huhut kertovat sen kenties saattaneen löytyä myös Kuivakurusta Ivalojoelta. Eevert kaivoi kultaa Kuivakurussa vuosina 1934-35. Hipun löytöseuduilla on nykyään Laanilan ja Saariselän alueet. Luttojoen ja Kuivakurun lisäksi Kiviniemi kaivoi myös Moberginojalla sekä Pihlajakurussa. Kuvassa Kiviniemi poseeraa kaivuukämppänsä edustalla. 

📸 Kultamuseo

Tänään esittelemme kullankaivajahenkilönä Suomen suurimman kultahipun löytäjän! Inarilaislähtöinen Eevert Kiviniemi (1909-1984) löysi Suomen rajojen sisältä löytyneen tähän asti suurimman hipun. Hippu nimettiin löytäjänsä mukaan Eevertiksi, ja se löytyi vuonna 1935. Hippu painoi 392,9 grammaa. Eevertin mukaan nimikkohippu löytyi Luttojoelta, mutta huhut kertovat sen kenties saattaneen löytyä myös Kuivakurusta Ivalojoelta. Eevert kaivoi kultaa Kuivakurussa vuosina 1934-35. Hipun löytöseuduilla on nykyään Laanilan ja Saariselän alueet. Luttojoen ja Kuivakurun lisäksi Kiviniemi kaivoi myös Moberginojalla sekä Pihlajakurussa. Kuvassa Kiviniemi poseeraa kaivuukämppänsä edustalla.

📸 Kultamuseo
... Näytä lisääNäytä vähemmän

2 viikkoa sitten

1 CommentoKommentoi Facebookissa

Ei ole Luttojoelta, huijas. Tuostahan puuttuu n. 10g jotka lohkaistiin sormuksiin.

Lue lisää