Tämän viikon kultahenkilönä esittelemme kullankaivaja Heikki Kivekkään (1863-1927). Aikaisemmalta nimeltään August Henrik Stenius oli rakennusmestari ja kullankaivaja. Hän vuokrasi Kultalan Kruunun Stationin vuonna 1902 ja etsi kultaa kvartsikallion juonesta. Hän myös perusti Ivalojoen Ritakosken kultalan vuonna 1914. Hän omisti Ritakoskelta kymmeniä valtauksia, ja osa niistä oli yhteisomistuksessa Klondiken kultaryntäyksessä rikastuneiden Joutsenen veljesten kanssa. Kivekäs sai rahoitusta Ritakosken hankkeelle, joten sinne rakennettiin päärakennuksen lisäksi talli, navetta, höyläämö, höyrysaha, kaivostupia sekä vajoja. Kivekäs suunnitteli rakentavansa 1920-luvulla terveyskylpylän Luttojoen rannalle. Suunnitelmat kuitenkin heltisivät, kun rahoitusta ei löytynyt. Samoihin aikoihin hän myi valtauksensa helsinkiläiselle Nestor Toivoselle. Yleisesti Kivekäs tunnettiin uteliaana ja ahkerana uusien ympäristöjen kulkijana ja tutkijana.

Kivekäs ehti myös matkustella: hän vieraili ainakin Etelä-Afrikassa sekä Amerikassa ja Venäjällä eri kultamailla. Kivekäs toimi myös asiantuntijana sekä työnjohtajana Lapin Kulta Oy:llä vuosien 1924-1927 ajan. Kivekäs pidätettiin vuonna 1927 Pahaojan Kultalassa: hän oli väärentänyt pirtunostolupansa määrän 20 litrasta 220 litraan. Hän sai väärennyksestä ja alkoholin salakaupasta 1 vuoden ja kolmen kuukauden mittaisen tuomion kuritushuonetta. Hän menehtyi ollessaan vankilassa joulukuussa 1927. Kuvassa Heikki Kivekäs vuotta ennen pidätystään vuonna 1926.

📸 Kultamuseo ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Adventtikalenteri, luukku 2: Paavo-korppi

Toisen adventtiluukun takaa paljastuu Lemmenjoella vaikuttanut Paavo-korppi. Kuva-arkistojen teksteissä kerrotaan, että Paavo "järjesti runsaasti huviohjelmaa vieraillessaan kämpillä ja turistien leireillä". Se muun muassa ihmetteli turistin parranajoa nuotiolla, lennähti ottamaan partasudin saippuakupista ja lensi läheisen männyn latvaan maistelemaan vaahdon makua. Kuvassa ilmeisesti Risto Mäkipuro ja tuntematon lapsi leikkimässä Paavo-korpin kanssa 1950-luvulla Lemmenjoella.

📸 Kultamuseo, Viljo Mäkipuron kokoelma. ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Hyvää itsenäisyyspäivää! Juhlapäivän kunniaksi julkaisemme talvisotaa kuvailevan otteen kullankaivaja- ja sotaveteraani Heikki Kokon elämäkerrasta:

"Komppanian päällikkö kutsui alaisensa kokoon ja ilmoitti tarvittavan viisi vapaaehtoista. Kapteeni maalaili kauhukuvia pakkasesta, suurista metsistä, väsymyksestä, haavoittumisesta ja vangiksi joutumisesta. Enempiä pohtimatta ryntäsin ensimmäisenä joukon eteen. Aavistus osoittautui oikeaksi, kaukopartioretkelle oltiin lähdössä."

"Kerran partio yöpyi erääseen äkkiä jätettyyn taloon. Suuri uuni oli ladottu täyteen kuivia koivuhalkoja, sytykkeetkin olivat paikoillaan. Eläpä huoli, tuikkasimme tuohisiin tulen ja hetkessä alkoi loimu lämmittää tummaa pirttiä. Istahdimme piiriin loimun lämpimään ja aloimme sytytellä piippuja ja sätkiä."

Kuvassa kaksi sotilasta ilmeisesti korsussa viettämässä lepohetkeä. Vasemmanpuoleinen lienee Heikki Kokko.

📸 Kultamuseo, Heikki Kokon kokoelma. Lähde: Heikki Kokko: Heittiön vaellus s.146-147. ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Joulukuun esine: kämpän öljylamppu
Object of December: paraffin lamp of cabin

Jotkut kJoulukuun esine: kämpän öljylamppu
Object of December: paraffin lamp of cabin
Jotkut kullankaivajat olivat Lapin kultamailla läpi talven. Etenkin sydäntalvella oli kämpässä hyvä olla yksi tai useampi valonlähde. Oheinen öljylamppu on ollut joskus käytössä Zellberginojan eli Selperinojan kämpässä, sen löysivät Kultamuseon tutkimusretkeläiset 1980-luvulla.
Few prospectors spent also wintertime in the gold fields of Lapland. Especially during the polar night season, one or two sources of light were necessary. This paraffin lamp had been used in so-called Creek Zellberginoja or Selperinoja cabin. Museum staff found it on their inventory trip near River Sotajoki and Palsinoja in 1980s.

📷 Kultamuseo / Gold Prospector Museum ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Kaapin Jouni eli Jouni Aikio (1875-1956) oli kenties aikansa tunnetuin saamelainen sekä viime viikolla esitellyn Annan Kaapin poika. "Kaapin Jounin” tila Lemmenjoella oli kultaryntäyksen alkaessa kultamaiden lähin vakituinen asuinpaikka. Kaapin Jouni ei itse kaivanut kultaa, mutta tilansa sijainnin vuoksi vuorovaikutti paljon kullankaivajien kanssa. Kullankaivajien kävely- ja hiihtoreitit, sekä tavarankuljetukset pororaidoilla kulkivat tilan läpi, ja monet pysähtyivät usein yöpymään tai ruokailemaan. Kaapin Jounilta kullankaivajat saattoivat ostaa myös maitoa, viiliä tai ruokaa matkalleen. Vuodesta 2004 Kaapin Jounin tila on ollut osa Lemmenjoen kansallispuistoa ja se on entisöity matkailukäyttöön.

Kaapin Jouni tunnetaan paremmin muista ansioistaan ja hänen maineensa kiiri myös Lapin ulkopuolelle: hän mm. tapasi Urho Kekkosen 1936, poseerasi Suomen Kuvalehden kannessa ja joikasi radiossa. Sotavuosina hän luovutti Suomen armeijan käyttöön niin paljon lihaa, että vuonna 1940 hänet palkittiin Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ristillä. Kuvassa Kaapin Jouni Tshierkis-koirineen talonsa pihamaalla 1950-luvun alussa. Taustalla Joenkielisen tunturi.

📸 Kultamuseo. Lähde: Viljo Mäkipuro: Kulta-Lappia ja kullankaivajia 1975, s. 272. ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Adventtikalenteri, luukku 1: Vili-kissa

Ensimmäisen luukun takaa paljastuu museokissa Vilin tarina. Eräänä kesänä kullankaivaja Jaakko Isola otti Lemmenjoen kultakämpälle seurakseen kissanpennun. Kumppanukset ehtivät viettää yhteisiä päiviä vain hetken aikaa, kun syksyinä ruska-aamuna eräät retkeilijät löysivät kissan käpertyneenä ikiunta nukkuvan kullankaivajan rinnalta. Kissa lähti retkeilijöiden matkassa kohti etelää. Tankavaaran kohdalla se alkoi kuitenkin naukua äänekkäästi, ja pelastajat päättivät viedä kissan Kultamuseolle. Museokissana 'Vili' viettikin oikeita kissanpäiviä kaikkien lemmikkinä.

Kuvan kissa ei liity tapaukseen. Kuvan ottaneen Herman Stigzeliuksen alkuperäiset merkinnät: "Lienee Aulis Kajannon kämppä Miessijoella", Inari 1951.

📸 Kultamuseo. Lähde: Kultakuumeen kuvat – Kultamuseo ja kultakisat 20 vuotta. Kultamuseon julkaisuja n:o 13, 1993, s. 39 ... Näytä lisääNäytä vähemmän