Kultamuseon museoalueen välittömässä läheisyydessä hohtaa kauniissa ruska-asussaan Urho Kekkosen kansallispuisto, ja puistosta voikin löytää yhden selkeimmistä maaruskan merkeistä eli riekonmarjan. Tämä kasvi esiintyy yleisimmin tunturimaisemissa Lapin maakunnassa. Kasvin latinankielinen nimi on arctous alpina. Riekonmarja on pohjoisessa lintujen tärkeimpiä ravinnonlähteitä. Riekonmarjan lehdet muuttuvat elokuussa kirkkaan punaisiksi ja saa maaperän hehkumaan samettisen punaisessa väriloistossa. Riekonmarja onkin yksi yleisimpiä kultamailla tavattavia kasvilajeja! English below.

Right beside the outdoor museum area is the Urho Kekkonen national park glowing in its autumnal dress-up, and there can be found one of the most common plant of the maker of the autumn foliage of soil: Grouseberry. This plant usually grows in the mountainy areas in Lapland. The Latin name for the plant is arctous alpina. In the North, grouseberry is one of the main food sources for birds. In August the grouseberry leaves turn bright red, and the whole ground can look like red velvet at it's best. Grouseberry is one of the most common plants of the goldfields! ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Kultamuseo palvelee ensilumesta huolimatta normaalisti klo 10-17.☃Huomaattehan, että teiden lisäksi myös parkkipaikat saattavat olla hyvin lumisia! Turvallisia kilometrejä kaikille tänään tien päällä oleville ja tervetuloa Kultamuseoon!

Despite the first snow (and quite amount of it) Gold Museum is open normally 10am - 5 pm (10-17).☃️ Please note, that also the parking lots might be snowy!
Safe drivings to all you on the roads today and welcome to Gold Museum! ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Syyskuun 16. päivänä 1868 käynnistyi tapahtumasarja, joka muutti pysyvästi Lapin historiaa: Ivalojoen kultalöytö! Suomen senaatin lähettämä retkikunta oli kesän ajan kartoittanut Lapin mahdollisia kulta-alueita, kunnes tekivät omien sanojensa mukaan ”lupaavan kultalöydön” Ivalojoen rantahiekasta. Löytö ei ollut suuri, 19 vaskoolillisessa maata vain 200 mg hippuja. Nälkävuosien jälkeisessä Suomessa määrä kuitenkin herätti toivoa paremmasta ja veti parhaimmillaan 600 henkeä tiettömien metsätaipaleiden halki onneaan etsimään. Joidenkin toiveet toteutuvatkin ja ensimmäiset kullankaivajat, raahelaiset merimiehet Jacob Ervast ja Nils Lepistö, löysivätkin neljässä viikossa noin 2 kiloa kultaa! Lapin kullasta rikastuivat vain harvat, mutta kultaryntäyksellä oli suuri merkitys pohjoisen Lapin kehitykselle - ja kultaa ja kullankaivajia löytyy yhä 155 vuoden jälkeenkin!

📸Kuvituskuva: Tohtori F.R. Tegengrenin poika Palsitunturilla, näkymä Ivalojoelle 1935. Kuvaaja Oleg Schubakoff/ Kultamuseon kokoelma ... Näytä lisääNäytä vähemmän

🇫🇮🇬🇧
Ruskaterveiset Kultamuseolta! Oletko jo bongannut kuvan linnunpöntön ulkomuseoalueelta?😉

Kultamuseo on avoinna syyskuussa joka päivä 10-17, lokakuusta alkaen ma-pe 10-16. Tervetuloa!

Season's greetings from the Gold Museum! Have you spotted the friendly birdhouse of the picture in the outdoor museum area?😉

The Gold Museum is open every day in September from 10-17, from October onwards Mon-Fri 10-16. Welcome! ... Näytä lisääNäytä vähemmän

🇫🇮 Hyvää Eevertin nimipäivää!

Kultahistorian tunnetuin Eevert on Eevert Kiviniemi, joka tuli tunnetuksi Suomen suurimman kultahipun löytäjänä. Kyseinen hippu, jolla on painoa 392,9 grammaa, nostettiin maasta Luttojoen latvoilta Saariselän kupeesta vuonna 1935.

Ilta-Sanomat kirjoitti löydöstä näin 27.9.1935:

"395 gr. painoinen kultamöhkäle löydetty Laanilasta

Arvo 20 000 markkaa. Kimpale suurin tähän asti maastamme löydetyistä.

T.k. 25 päivänä löysi inarilainen Evert Kiviniemi ollessaan kaivamassa maata Laanilan majatalon lähellä Inarin pitäjässä 395 gramman painoisen kultamöhkäleen, joka oli kananmunan muotoinen. Evert Kiviniemi oli siirtänyt paikoiltaan valtavan kiven, jonka alta tuli esille mainittu yllättävä löytö. Kiven alta löytyi vielä muutamia pienempiä kultahiutaleita. [...] Nyt löydetyn kultamöhkäleen arvo on noin 20,000 markkaa, ja tietämän mukaan se on suurin tähän asti maastamme löydetyistä."

(Ilta-Sanomat, 27.09.1935, nro 224, s. 1
digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1991202?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot)

📸 Kullankaivaja Eevert Kiviniemi kämppänsä edustalla. Kultamuseo. ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Syyskuun esine: rihla
Object of September: riffle

Rihla on tärkeä työväline kullankaivussa. Sen avulla kulta ja muu raskaampi maa-aines erotellaan kevyemmästä. Rihloja on Lapin kultamailla ollut eri kokoisia, ja materiaalivalikoima on laajentunut aikojen saatossa.
Werner Thiedellä oli 1930-luvun lopulla Tankavaarassa suunnitelmia koneellisen kullankaivun suhteen, ja osa rihloista oli kooltaan sen mukaisia. Nämä pääosin puiset rihlat olivat ns. reikärihloja, joissa oli metallivahvisteet.

Riffle is very important tool in gold prospecting. The tool helps when gold and other heavy materials are separated from the lighter ones. In the goldfields of Lapland, there have been and are many kinds of riffles. The selection of materials has widened since the beginning.
Werner Thiede had a bit bigger plan for machinery gold prospecting in the end of 1930's in Tankavaara so some of the riffles were adjusted to that idea by their size. They were wooden riffles with metal strengtheners.

📷 Kultamuseo / Gold Prospector Museum ... Näytä lisääNäytä vähemmän