Tänään esittelemme kultahenkilöt -sarjassa kullankaivaja Juho Ilmari Pellisen (1910-1953). "Jukkana" yleisemmin tunnettu kullankaivaja ehti työskennellä monilla eri kultamailla ja -valtauksilla, alkaen vuodesta 1935. Jukka työskenteli aiemmin esitellyn konekaivaja Kullervo Korhosen kanssa yhdessä, ja yhdessä he muun muassa patosivat Ivalojoen Korhosenkoskea ja kaivoivat joen pohjasta kultaa vuonna 1936. He ehtivät työskennellä yhdessä myös malminetsijöinä Kuusamossa vuosina 1937-38. Tämän lisäksi he ehtivät kaivamaan yhdessä myös Moberginojalla ja Sotajoella, ja Pellinen oli myös osallisena kuuluisassa 'Sotajoen pamauksessa', jossa räjäytettiin jokeen uusi uoma. Pellinen ja Korhonen ehtivät omistaa yhdessä useitakin valtauksia, joista suurin osa sijaitsi Morgamojalla. Pelliselle rakennettiin paikalle hirsikämppä, joka on edelleen pystyssä. Pellinen kaivoi vuoteen 1953 asti, jolloin järkkyi mieleltään ja menehtyi väkivaltaisen yhteenoton seurauksena. Kuvassa Pellinen istuu vuonna 1951 Kotaojalla tarkkailemassa magneettikiisumalmiesiintymää.

📸 Herman Stigzelius / Kultamuseo ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Nykydokumentointitempaukseen liittyen Kultamuseo kävi jututtamassa konkarikaivajia hieman etukäteen. Ohessa joitakin tunnelmia tämän vuoden teemaan "toivo" liittyen.

”Tämä kuva lapsenlapsesta ja hänen pitelemästään Unna-hipusta (v. 2008) on meillä kämpässä esillä ja se osaltaan tuo toivoa tähän kaikkeen.
Toiveena itsessään on selkeämpi lupaprosessi: suunta on tällä hetkellä oikea, mutta vielä on kehitettävää. Toivo on välillä ollut koetuksella, että mitä tuleman pitää. Ei olla kuitenkaan toivoa menetetty.
Tulevaisuudessa ei kullankaivu ehkä tule olemaan kenenkään pääammatti, sen verran hankalaa se kuitenkin on. Toisaalta kullankaivajissa on toivoa, sillä viime vuosina on ollut kiinnostusta, ja jäsenvaltauksilla on ollut porukkaa kivasti. ”
Maija ja Risto Vehviläineni 6.9.2024

Kultamuseo jatkaa nykydokumentointia kelien sen salliessa. ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Kultamuseon Kultasymposium 2024: Mainareita ja miinoja – II maailmansota ja Lapin kullankaivu

Tänä vuonna Tankavaaran kultalöydöstä tulee kuluneeksi 90 vuotta ja Lapin sodasta 80 vuotta. Muistovuoden kunniaksi Kultamuseolla järjestettävä Kultasymposium syventyy tällä kertaa kulta- ja sotahistorian rinnakkaiseloon Lapin kultamailla.

Symposiumin puheenjohtajana toimii Kultamuseosäätiön hallituksen jäsen Esko Orava. Puheenvuoroja sodan ja kullankaivun merkityksestä kuullaan niin arkeologian kuin sukuhistoriankin näkökulmasta.

Symposium järjestetään torstaina 3.10. klo 10-15 Kultamuseon auditoriossa. Osallistumisen hinta on 12 EUR, sisältäen ohjelman, kahvitarjoilun sekä museon sisäänpääsyn. Symposiumin yhteydessä on mahdollista tutustua Kultamuseon Mainareita ja miinoja -teemanäyttelyyn. Näyttely on esillä 2.5.2025 asti.

Lämpimästi tervetuloa Kultamuseoon! ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Kullankaivaja Viktor "Vihtori" Koivula (1912-1981) on tämän viikon kullankaivajahenkilö. Kuvassa Koivula rännittää maa-ainesta Ivalojoella. Viktorin kullankaivu-ura alkoi vuonna 1937, hänen saavuttuaan kultamaille. Hän kierteli pitkään eri paikoissa etsimässä kultaa, mutta asettui lopulta Ivalojoen Kyläjokisuun lähettyville, Timanttikönkäälle vuonna 1972. Hän asui paikallaan kesät talvet, ja rakensi itselleen paikalleen kammin ja saunan. Koivula kaivoi kultaa myös talvella, ja kokeili erilaisia metodeja maan tehokkaaseen sulatukseen. Hän käytti myös paljon aikaa tutkiakseen Ivalojoen pohjoisosia etsien sieltä kultaa. Koivula työskenteli myös Tankavaaran matkailuhuuhtomolla oppaana. Tämän toimen hän aloitti vuonna 1979.

📸 Kultamuseo ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Syyskuun esine: telamiinan jäänteet
Object of September: remains of cylinder mine

Toisen maailmansodan aikana etenkin syksyllä 1944 alkanut Lapin sota jätti jälkensä pohjoiseen, myös kultamaille. Varsinkin Saksan armeijan vetäytymisvaiheessa asettamia miinoja piti varoa. Nykyäänkin voi maastosta löytyä sen aikaisia räjähteitä.

Evakosta palaavien paikallisten ja muiden alueelle tulevien oli oltava varovaisia. Tästä huolimatta miinoihin meni niin siviilejä kuin miinanraivausta suorittavia sotilaita. Tankavaarassa kullankaivaja Max Peronius kuoli panssarimiinan räjähtäessä Tankavaarassa kesällä 1946. Myös Väinö Hoppu oli menettänyt toisen jalkansa miinanraivaustyössä ennen saapumistaan Lemmenjoen kultamaille vuonna 1951.

WWII and especially Lapland War (September 1944 - April 1945) left traces in northern parts of Finland, including gold fields. After the war, people had to be cautious because of the mines left by German army. In Lapland, WWII explosives are still being found in the ground.

Evacuees returning their homes and others who came to Lapland had to be cautious. Despite this some civilians and soldiers who were demining Lapland died in mine accidents. In Tankavaara, for instance, prospector Max Peronius died in mine accident in 1946. Also, Väinö Hoppu had lost his other leg when demining in eastern Lapland. He came to Lemmenjoki gold fields in 1951. ... Näytä lisääNäytä vähemmän