Surprise au milieu de la nature sauvage !

Tankavaara abrite le seul musée international d’or au monde présentant le passé et le présent de l’orpaillage et de la prospection. L’exposition L’Histoire de l’Or en Laponie présente l’histoire de la prospection de l’or finlandais. L’exposition internationale, Golden World, présente l’histoire de l’or de plus de vingt pays du monde entier. Bienvenue !

À Tankavaara, vous trouverez également nos voisins : Tankavaara Gold Village avec ses services et les sentiers du parc national UKK.

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons
Hiihtolomaviikoilla 17.-28.2.2025 Kultamuseossa tapahtuu! Viikko-ohjelmassa tarjolla mm. kullanhuuhdontaa, opastettuja kierroksia ja jännittäviä tehtäviä koko perheelle. Ohjelmat sisältyvät museolipun hintaan, ellei toisin mainita. Maksuvälineenä käyvät myös Museokortti ja Smartum.

Ma 13.00: Veteraanihuuhtojat -filmi (7 min)
1970-luvun Tankavaarassa kuvattu lyhytfilmi johdattaa kullankaivun perusteisiin Suomen Lapissa ja esittelee legendaaristen kullankaivajien elämäntapaa. Filmi toimii hyvänä introna itsenäiselle museovierailulle ja sopii kaikenikäisille.

Ti 13.00: Kullanhuuhdonnan oppitunti (30 min)
Tässä koko perheen työpajassa pääset itse kokeilemaan kullanhuuhdonnan taitojasi museon sisäaltaalla, jonka hiekkapohja kätkee aitoja Lapin aarteita. Kaiken löytämäsi kullan saat pitää! Hinta 12 EUR/hlö. Yli 5-vuotiaat lapset voivat huuhtoa itsenäisesti ja perheen pienimmät vanhempien avustuksella. Mukaan mahtuu 20 ensimmäistä.

Ke 13.00: Lasten opastus (25 min)
Kultaa, kultaa! Lasten opastus johdattaa 1800-luvun kultaryntäysten tapahtumiin Kaliforniassa, Australiassa, Klondikessa ja Lapissa – unohtamatta kultahippujen jännittäviä löytötarinoita! Opastus on suunniteltu kouluikäisille, mutta mukaan ovat tervetulleita myös nuoremmat ja varttuneemmat kuulijat. Mukaan mahtuu 20 ensimmäistä.

To 13.00: Kullanhuuhdonnan oppitunti (30 min)
Tässä koko perheen työpajassa pääset itse kokeilemaan kullanhuuhdonnan taitojasi museon sisäaltaalla, jonka hiekkapohja kätkee aitoja Lapin aarteita. Kaiken löytämäsi kullan saat pitää! Hinta 12 EUR/hlö. Yli 5-vuotiaat lapset voivat huuhtoa itsenäisesti ja perheen pienimmät vanhempien avustuksella. Mukaan mahtuu 20 ensimmäistä.

Lisäksi kaikkina aikoina voi museon tiskiltä noutaa Hippubingo -tehtävämonisteen, jossa on hauskoja tehtäviä museokierrokselle. Palauttamalla täytetyn Hippubingon museon tiskille voittaa pienen palkinnon!

Ohjelmat eivät vaadi ennakkoilmoittautumista eikä ennakkotietoja. Kaikki ohjelmat ovat esteettömiä.

Tervetuloa Kultamuseoon!

Hiihtolomaviikoilla 17.-28.2.2025 Kultamuseossa tapahtuu! Viikko-ohjelmassa tarjolla mm. kullanhuuhdontaa, opastettuja kierroksia ja jännittäviä tehtäviä koko perheelle. Ohjelmat sisältyvät museolipun hintaan, ellei toisin mainita. Maksuvälineenä käyvät myös Museokortti ja Smartum.

Ma 13.00: Veteraanihuuhtojat -filmi (7 min)
1970-luvun Tankavaarassa kuvattu lyhytfilmi johdattaa kullankaivun perusteisiin Suomen Lapissa ja esittelee legendaaristen kullankaivajien elämäntapaa. Filmi toimii hyvänä introna itsenäiselle museovierailulle ja sopii kaikenikäisille.

Ti 13.00: Kullanhuuhdonnan oppitunti (30 min)
Tässä koko perheen työpajassa pääset itse kokeilemaan kullanhuuhdonnan taitojasi museon sisäaltaalla, jonka hiekkapohja kätkee aitoja Lapin aarteita. Kaiken löytämäsi kullan saat pitää! Hinta 12 EUR/hlö. Yli 5-vuotiaat lapset voivat huuhtoa itsenäisesti ja perheen pienimmät vanhempien avustuksella. Mukaan mahtuu 20 ensimmäistä.

Ke 13.00: Lasten opastus (25 min)
Kultaa, kultaa! Lasten opastus johdattaa 1800-luvun kultaryntäysten tapahtumiin Kaliforniassa, Australiassa, Klondikessa ja Lapissa – unohtamatta kultahippujen jännittäviä löytötarinoita! Opastus on suunniteltu kouluikäisille, mutta mukaan ovat tervetulleita myös nuoremmat ja varttuneemmat kuulijat. Mukaan mahtuu 20 ensimmäistä.

To 13.00: Kullanhuuhdonnan oppitunti (30 min)
Tässä koko perheen työpajassa pääset itse kokeilemaan kullanhuuhdonnan taitojasi museon sisäaltaalla, jonka hiekkapohja kätkee aitoja Lapin aarteita. Kaiken löytämäsi kullan saat pitää! Hinta 12 EUR/hlö. Yli 5-vuotiaat lapset voivat huuhtoa itsenäisesti ja perheen pienimmät vanhempien avustuksella. Mukaan mahtuu 20 ensimmäistä.

Lisäksi kaikkina aikoina voi museon tiskiltä noutaa Hippubingo -tehtävämonisteen, jossa on hauskoja tehtäviä museokierrokselle. Palauttamalla täytetyn Hippubingon museon tiskille voittaa pienen palkinnon!

Ohjelmat eivät vaadi ennakkoilmoittautumista eikä ennakkotietoja. Kaikki ohjelmat ovat esteettömiä.

Tervetuloa Kultamuseoon!
... Näytä lisääNäytä vähemmän

3 päivää sitten
Jaakko Isola (1903-1978) oli vanhin Lemmenjoella ympärivuotisesti asunut kullankaivaja sekä yksi Lapin kultalegendoista. Isola lähti alun perin Lappiin Petsamon tietöihin, mutta tutustuttuaan sodan jälkeen kullankaivuun jäi sille tiellensä. Hän aloitti kaivun yksin Sotajoelta vuonna 1946, ja seuraavina vuosina hän lyöttäytyi yhteen Heikki Kokon, Jukka Pellisen ja Kullervo Korhosen kanssa, ja siirtyi heidän matkassaan Lemmenjoelle. Porukalla he asettuivat Morgamojalle ja lähteiden mukaan kaivoivat kultaa kilomäärin.

Isola oli rakentanut erämaahan viihtyisän mökin, jossa viihtyi mainiosti itsekseen: hän ei käynyt koko talvena vierailulla naapurinsa luona, vaikka oli hiihtänyt tämän korsun yli. Kylille Isola poikkesi vain pari kertaa vuodessa täydentämässä muonavarojaan. Kun häneltä kysyttiin talven jälkeen, tarvitsiko hänelle lähettää mitään, hän totesi, että no jos siemensipuleita voisitte, kun ne häneltä olivat unohtuneet. 

Isola eli hyvin vaatimattomasti ja todennäköisesti löysi kultaakin suuret määrät. Hänet löydettiin mökistään ikiunesta syksyllä 1978, eikä ole tietoa, mihin hänen vuosikymmenten kultasaaliit olivat päätyneet. Arvellaankin, että hän olisi piilottanut kulta-aarteen mökkinsä lähialueelle. Etsijöitä on ollut mutta toistaiseksi mitään ei ole löytynyt. Kuvassa Jaakko Isola rännittää valtauksellaan Miessillä Lemmenjoella 1978.

📸 Kultamuseo. Lähde: Viljo Mäkipuro: Kulta-Lappia ja kullankaivajia 1975 s. 202-204, Arvo Ruonanniemi: Kultaa ja kohtaloita 1996 s. 110-113.

Jaakko Isola (1903-1978) oli vanhin Lemmenjoella ympärivuotisesti asunut kullankaivaja sekä yksi Lapin kultalegendoista. Isola lähti alun perin Lappiin Petsamon tietöihin, mutta tutustuttuaan sodan jälkeen kullankaivuun jäi sille tiellensä. Hän aloitti kaivun yksin Sotajoelta vuonna 1946, ja seuraavina vuosina hän lyöttäytyi yhteen Heikki Kokon, Jukka Pellisen ja Kullervo Korhosen kanssa, ja siirtyi heidän matkassaan Lemmenjoelle. Porukalla he asettuivat Morgamojalle ja lähteiden mukaan "kaivoivat kultaa kilomäärin".

Isola oli rakentanut erämaahan viihtyisän mökin, jossa viihtyi mainiosti itsekseen: hän ei käynyt koko talvena vierailulla naapurinsa luona, vaikka oli hiihtänyt tämän korsun yli. Kylille Isola poikkesi vain pari kertaa vuodessa täydentämässä muonavarojaan. Kun häneltä kysyttiin talven jälkeen, tarvitsiko hänelle lähettää mitään, hän totesi, että no jos siemensipuleita voisitte, kun ne häneltä olivat unohtuneet.

Isola eli hyvin vaatimattomasti ja todennäköisesti löysi kultaakin suuret määrät. Hänet löydettiin mökistään ikiunesta syksyllä 1978, eikä ole tietoa, mihin hänen vuosikymmenten kultasaaliit olivat päätyneet. Arvellaankin, että hän olisi piilottanut kulta-aarteen mökkinsä lähialueelle. Etsijöitä on ollut mutta toistaiseksi mitään ei ole löytynyt. Kuvassa Jaakko Isola rännittää valtauksellaan Miessillä Lemmenjoella 1978.

📸 Kultamuseo. Lähde: Viljo Mäkipuro: Kulta-Lappia ja kullankaivajia 1975 s. 202-204, Arvo Ruonanniemi: Kultaa ja kohtaloita 1996 s. 110-113.
... Näytä lisääNäytä vähemmän

4 päivää sitten

4 CommentairesKommentoi Facebookissa

Isola oli Miessillä, kuvakin on hänen viimeisiltä vuosiltaan koska hänellä muhkeat viikset jotka kasvatti silloin -70 luvulla.

I think the picture is from Kaarreoja in Lemmenjoki, not Vuijemin?

Olisinpa saanut tavata hänet mutta hänen elinaikanaan olin pikkutyttö. Ihailin häntä jo silloin kovasti.

Hyvää saamelaisten kansallispäivää kaikille!
Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!
Pyeri Säämi aalmugpeivi puohháid!
Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v pukid!
Happy Sámi National Day to everyone!

Saamelaisten kansallispäivän kunniaksi esittelemme kaksi Lapin kultahistoriaan merkittävästi vaikuttanutta saamelaista. Niila Hirvasvuopio (1872-1950) ja Niila Hirvasvuopio (1895-1984) olivat alun perin Enontekiöstä kotoisin olevat isä ja poika. Kun porojen kesälaiduntaminen rajan yli Norjaan kiellettiin, perhe asettui Purnumukkaan, lähelle Tankavaaran silloin vielä tuntemattomia kulta-alueita.

Isä Niila Hirvasvuopio, joka tunnettiin myös tietäjänä, toimi henkilökohtaisena oppaana Emil Sarlinin Prospektor-kaivosyhtiölle 1900-luvun alussa. Tietäjä-Niila mainitaan kultakirjallisuudessa Purnumukan kyläpäällikkönä, jonka nimiin tehtiin Tankavaaraan ensimmäinen kultavaltaus. Valtaus oli ilmeisen tuottoisa, sillä kesällä 1936 Tankavaaraan saapui monia muitakin kullanetsijöitä.

Poika Niila Hirvasvuopio (joissakin lähteissä myös Niilo) toimi Heikki Kivekkään luottomiehenä 1920-luvulla. Myöhemmin Niila asui perheineen Tolosjoen varrella Kivekkään Lapin Kulta Oy:n rakennuttamassa talossa. Stigzelius mainitsee myös Niila nuoremmalla olleen tietäjänkykyjä isänsä lailla. Kuvassa Niila Hirvasvuopio nuorempi Lemmenjoella 1950-luvulla ilmeisesti veneen rakennuspuuhissa. 

📸 Kultamuseo, Viljo Mäkipuron kokoelma. Lähde: Herman Stigzelius 1987: Kultakuume - Lapin kullan historia s. 103, 175-177, 218; Seppo J. Partanen: Purnumukka tahtoo elää - kylä kullan ja kuoleman varjossa https://seppojpartanen.com/purnumukka-tahtoo-elaa/

Hyvää saamelaisten kansallispäivää kaikille!
Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!
Pyeri Säämi aalmugpeivi puohháid!
Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v pukid!
Happy Sámi National Day to everyone!

Saamelaisten kansallispäivän kunniaksi esittelemme kaksi Lapin kultahistoriaan merkittävästi vaikuttanutta saamelaista. Niila Hirvasvuopio (1872-1950) ja Niila Hirvasvuopio (1895-1984) olivat alun perin Enontekiöstä kotoisin olevat isä ja poika. Kun porojen kesälaiduntaminen rajan yli Norjaan kiellettiin, perhe asettui Purnumukkaan, lähelle Tankavaaran silloin vielä tuntemattomia kulta-alueita.

Isä Niila Hirvasvuopio, joka tunnettiin myös tietäjänä, toimi henkilökohtaisena oppaana Emil Sarlinin Prospektor-kaivosyhtiölle 1900-luvun alussa. Tietäjä-Niila mainitaan kultakirjallisuudessa Purnumukan kyläpäällikkönä, jonka nimiin tehtiin Tankavaaraan ensimmäinen kultavaltaus. Valtaus oli ilmeisen tuottoisa, sillä kesällä 1936 Tankavaaraan saapui monia muitakin kullanetsijöitä.

Poika Niila Hirvasvuopio (joissakin lähteissä myös Niilo) toimi Heikki Kivekkään luottomiehenä 1920-luvulla. Myöhemmin Niila asui perheineen Tolosjoen varrella Kivekkään Lapin Kulta Oy:n rakennuttamassa talossa. Stigzelius mainitsee myös Niila nuoremmalla olleen tietäjänkykyjä isänsä lailla. Kuvassa Niila Hirvasvuopio nuorempi Lemmenjoella 1950-luvulla ilmeisesti veneen rakennuspuuhissa.

📸 Kultamuseo, Viljo Mäkipuron kokoelma. Lähde: Herman Stigzelius 1987: Kultakuume - Lapin kullan historia s. 103, 175-177, 218; Seppo J. Partanen: Purnumukka tahtoo elää - kylä kullan ja kuoleman varjossa seppojpartanen.com/purnumukka-tahtoo-elaa/
... Näytä lisääNäytä vähemmän

1 viikko sitten

5 CommentairesKommentoi Facebookissa

Ukkini❤️

Ukkini🧡

Minun ukin veli🤍

View more comments

Helmikuun esine: karvalakki
Object of February: fur hat

Helmikuussa aurinko nousee jo Lapin kultamailla, mutta silti varsinkin pää tarvitsee pakkasilla suojaa.  Kullankaivaja Viktor Koivulalla oli käytössään lampaankarvalakki, josta tiukemmilla pakkasilla sai läpät alas korvia suojaamaan. Samantyylisiä karvahattuja näkyy vanhoissa kuvissa muillakin kullankaivajilla. 

In February polar night is over and sun rises also in Lapland gold fields. However, in crispy winter weather it’s necessary to protect your head. Gold prospector Viktor Koivula used this lamb fur hat and had its “flaps” put down to protect ears in freezing days. You can see other prospectors wearing similar hats in contemporary photos. 

📷 Kultamuseo

Helmikuun esine: karvalakki
Object of February: fur hat

Helmikuussa aurinko nousee jo Lapin kultamailla, mutta silti varsinkin pää tarvitsee pakkasilla suojaa. Kullankaivaja Viktor Koivulalla oli käytössään lampaankarvalakki, josta tiukemmilla pakkasilla sai läpät alas korvia suojaamaan. Samantyylisiä karvahattuja näkyy vanhoissa kuvissa muillakin kullankaivajilla.

In February polar night is over and sun rises also in Lapland gold fields. However, in crispy winter weather it’s necessary to protect your head. Gold prospector Viktor Koivula used this lamb fur hat and had its “flaps” put down to protect ears in freezing days. You can see other prospectors wearing similar hats in contemporary photos.

📷 Kultamuseo
... Näytä lisääNäytä vähemmän

1 viikko sitten
Samuel Sammeli Saijets (1864-1935) oli Nellimin saamelainen ja elinkautinen kullankaivaja. Parhaiten hänet tunnetaan Ivalojoen Kultalan viimeisenä talonmiehenä, ennen kuin virka lakkautettiin 1929. 

Nuorena Sammeli teki monia erilaisia töitä, kunnes intoutui Ivalojoelle kullankaivuun ja jäi sille tiellensä. Kultaakin löytyi kiitettävät määrät: Mäkipuro kertoo, että vuonna 1927 Sammeli kaivoi Enok Kangasniemen kanssa Anellin- ja Surmakönkäillä, joista he saivat saaliikseen yhteensä 800 grammaa kultaa. Seuraavana kesänä he jatkoivat Kolmoskoskella löytäen vielä 300 grammaa. Talvet Sammeli vietti Ivalojoen Kultalassa valtion omaisuuden vartijana, ja siinä sivussa kokeili talvikullankaivuakin.

Erämaan ympärivuotisena asukkina hän oli luonnon ystävä, joka piti päiväkirjaa vuodenaikojen kulusta ja kesytti muun muassa pääskysiä. Keväällä hän saattoi havaita kesyn pääskysen palanneen, kun sellainen istahti hänen olkapäälleen.

📸 V.K. Latvala 1933, Museovirasto. Lähde: Viljo Mäkipuro1975: Kulta-Lappia ja kullankaivajia s. 86-88.

Samuel "Sammeli" Saijets (1864-1935) oli Nellimin saamelainen ja elinkautinen kullankaivaja. Parhaiten hänet tunnetaan Ivalojoen Kultalan viimeisenä talonmiehenä, ennen kuin virka lakkautettiin 1929.

Nuorena Sammeli teki monia erilaisia töitä, kunnes intoutui Ivalojoelle kullankaivuun ja jäi sille tiellensä. Kultaakin löytyi kiitettävät määrät: Mäkipuro kertoo, että vuonna 1927 Sammeli kaivoi Enok Kangasniemen kanssa Anellin- ja Surmakönkäillä, joista he saivat saaliikseen yhteensä 800 grammaa kultaa. Seuraavana kesänä he jatkoivat Kolmoskoskella löytäen vielä 300 grammaa. Talvet Sammeli vietti Ivalojoen Kultalassa valtion omaisuuden vartijana, ja siinä sivussa kokeili talvikullankaivuakin.

Erämaan ympärivuotisena asukkina hän oli luonnon ystävä, joka piti päiväkirjaa vuodenaikojen kulusta ja kesytti muun muassa pääskysiä. Keväällä hän saattoi havaita kesyn pääskysen palanneen, kun sellainen istahti hänen olkapäälleen.

📸 V.K. Latvala 1933, Museovirasto. Lähde: Viljo Mäkipuro1975: Kulta-Lappia ja kullankaivajia s. 86-88.
... Näytä lisääNäytä vähemmän

2 viikkoa sitten

1 CommentaireKommentoi Facebookissa

Kultakartanon valtias ja pääskysten kesyttäjä..

Kultamuseo on keskiviikkona 29.1.2025 poikkeuksellisesti avoinna 12.30-16 henkilökunnan kouluttautumisen ja kehittämistyön vuoksi. 

Tervetuloa museoon iltapäivällä! 

Exceptionally on Wednesday 29th January 2025 were open 12.30-16 due to staff training. 

Welcome to the museum in the afternoon!

Kuva/Photo Heikki Sulander

Lapland North Destinations Visit Sodankylä

Kultamuseo on keskiviikkona 29.1.2025 poikkeuksellisesti avoinna 12.30-16 henkilökunnan kouluttautumisen ja kehittämistyön vuoksi.

Tervetuloa museoon iltapäivällä!

Exceptionally on Wednesday 29th January 2025 we're open 12.30-16 due to staff training.

Welcome to the museum in the afternoon!

Kuva/Photo Heikki Sulander

Lapland North Destinations Visit Sodankylä
... Näytä lisääNäytä vähemmän

2 viikkoa sitten
Lue lisää