Surprise au milieu de la nature sauvage !

Tankavaara abrite le seul musée international d’or au monde présentant le passé et le présent de l’orpaillage et de la prospection. L’exposition L’Histoire de l’Or en Laponie présente l’histoire de la prospection de l’or finlandais. L’exposition internationale, Golden World, présente l’histoire de l’or de plus de vingt pays du monde entier. Bienvenue !

À Tankavaara, vous trouverez également nos voisins : Tankavaara Gold Village avec ses services et les sentiers du parc national UKK.

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons
Tällä viikolla esittelemme kultahenkilö- sarjassa miehen, joka on useiden aiempien sarjan valokuvien ottaja. Herman Emil Stigzelius (1917-1993) oli aktiivinen kultamaiden toimija monessakin mielessä. Hän oli koulutukseltaan tekniikan tohtori, ja toimi uransa aikana monipuolisissa tehtävissä: kullanetsijänä, kultahistorian tallentajana sekä geologian erityisasiantuntijana. Stigzeliuksen kultakuume alkoi vuonna 1940 hänen aloittaessaan kaivosinsinöörinä Haverin kultakaivoksella. Hän toimitti kaivostoimiston päällikön virkaa vuosina 1947-1970. Hänet ylennettiin Geologisen tutkimuslaitoksen johtajaksi vuonna 1970. Hän toimi kultamailla geologian asiantuntijatehtävissä. Hänestä tuli aikanaan Suomen nuorin teollisuusneuvos. Stigzelius oli pitkän uransa aikana laajalti tekemisissä kullankaivajien kanssa, ja solmikin paljon elinikäisiä ystävyyssuhteita kullankaivajien kanssa. Stigzelius on ollut todella näkyvä henkilö suomalaisessa kultahistoriassa. 

📸 Kultamuseo

Tällä viikolla esittelemme kultahenkilö- sarjassa miehen, joka on useiden aiempien sarjan valokuvien ottaja. Herman Emil Stigzelius (1917-1993) oli aktiivinen kultamaiden toimija monessakin mielessä. Hän oli koulutukseltaan tekniikan tohtori, ja toimi uransa aikana monipuolisissa tehtävissä: kullanetsijänä, kultahistorian tallentajana sekä geologian erityisasiantuntijana. Stigzeliuksen kultakuume alkoi vuonna 1940 hänen aloittaessaan kaivosinsinöörinä Haverin kultakaivoksella. Hän toimitti kaivostoimiston päällikön virkaa vuosina 1947-1970. Hänet ylennettiin Geologisen tutkimuslaitoksen johtajaksi vuonna 1970. Hän toimi kultamailla geologian asiantuntijatehtävissä. Hänestä tuli aikanaan Suomen nuorin teollisuusneuvos. Stigzelius oli pitkän uransa aikana laajalti tekemisissä kullankaivajien kanssa, ja solmikin paljon elinikäisiä ystävyyssuhteita kullankaivajien kanssa. Stigzelius on ollut todella näkyvä henkilö suomalaisessa kultahistoriassa.

📸 Kultamuseo
... Näytä lisääNäytä vähemmän

19 tuntia sitten

2 CommentairesKommentoi Facebookissa

Kuljetin lentokoneella Stigeliusta Hänen jäähyväisreissulla Lemmenjoen kultamailla (EFJP ja -MP). Mukana olivat PJ. Kangasniemi ja Seppo J Partanen. Sain muistoksi käynnistä Hermannin aidolla kullalla reunustetun käyntikortin ja Seppo lähetti omistus-kirjoituksella varustetun kirjansa "kullankaivaja opas". Mukavia muistoja 😊😊.

olen lukenut hänen kirjan.

HUOM: Kultamuseo on poikkeuksellisesti suljettu vielä keskiviikkona 16.10.2024. Tervetuloa museoon taas torstaina 17.10.2024 klo 10–16! 

NOTICE: Gold Museum is exceptionally closed on Wednesday, October 16 th 2024. Welcome to museum again on Thursday October 17th from 10 am to 4 pm!

#goldmuseumlapland #kultamuseo #aukioloajat #laplandnorthdestinations #sodankylä

HUOM: Kultamuseo on poikkeuksellisesti suljettu vielä keskiviikkona 16.10.2024. Tervetuloa museoon taas torstaina 17.10.2024 klo 10–16!

NOTICE: Gold Museum is exceptionally closed on Wednesday, October 16 th 2024. Welcome to museum again on Thursday October 17th from 10 am to 4 pm!

#goldmuseumlapland #kultamuseo #aukioloajat #laplandnorthdestinations #sodankylä
... Näytä lisääNäytä vähemmän

7 päivää sitten

3 CommentairesKommentoi Facebookissa

Toivottavasti rosvot saadaan kiinni!

Tsemppiä sinne teille

Kaikkia saatanan kutaleita sitä on taas ollukin liikkeellä...

Tänään esittelemme teille kultahenkilönä erään Lapin kultamaiden tunnetuimman legendan! Petronella eli Sylvia Petronella van der Moer (1923-2014) oli kultamailla vieraillut hollantilainen toimittaja, joka toimi kultamailla kokkina sekä avustavissa tehtävissä. Hän saapui ensimmäistä kertaa kultamaille geologi Klaus Säynäjärven matkassa vuonna 1949. Petronella vietti kesän Lemmenjoen kultamailla, ja aikoi jäädä talveksikin alueelle. Kuitenkin hänet pidätettiin maksamattomien laskujen takia hänen ollessaan ostamassa talvivarusteita Ivalossa. Petronellan ystävät kuittasivat hänen velkansa, mutta hänet silti karkoitettiin maasta, koska hänen epäiltiin olevan hollantilainen vakooja. Petronella muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1969 ja asui siellä elämänsä loppuun asti. Hänen toiveestaan hänen tuhkansa kuitenkin tuotiin Pyrkyrien palstalle Lappiin hänen tyttärensä toimesta. Petronella jätti kullankaivajiin lähtemättömän vaikutuksen, ja hänen nimensä on edelleen nähtävissä Lapissa niin ravintolan, tuntureiden kuin museollamme nähtävillä olevien jokiveneiden nimissä. Kuvassa Petronella seisoo saunan ovella pyykkipäivänä Lemmenjoen kultamailla vuonna 1949.

📸 Jukka Pellinen / Kultamuseo

Tänään esittelemme teille kultahenkilönä erään Lapin kultamaiden tunnetuimman legendan! Petronella eli Sylvia Petronella van der Moer (1923-2014) oli kultamailla vieraillut hollantilainen toimittaja, joka toimi kultamailla kokkina sekä avustavissa tehtävissä. Hän saapui ensimmäistä kertaa kultamaille geologi Klaus Säynäjärven matkassa vuonna 1949. Petronella vietti kesän Lemmenjoen kultamailla, ja aikoi jäädä talveksikin alueelle. Kuitenkin hänet pidätettiin maksamattomien laskujen takia hänen ollessaan ostamassa talvivarusteita Ivalossa. Petronellan ystävät kuittasivat hänen velkansa, mutta hänet silti karkoitettiin maasta, koska hänen epäiltiin olevan hollantilainen vakooja. Petronella muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1969 ja asui siellä elämänsä loppuun asti. Hänen toiveestaan hänen tuhkansa kuitenkin tuotiin Pyrkyrien palstalle Lappiin hänen tyttärensä toimesta. Petronella jätti kullankaivajiin lähtemättömän vaikutuksen, ja hänen nimensä on edelleen nähtävissä Lapissa niin ravintolan, tuntureiden kuin museollamme nähtävillä olevien jokiveneiden nimissä. Kuvassa Petronella seisoo saunan ovella pyykkipäivänä Lemmenjoen kultamailla vuonna 1949.

📸 Jukka Pellinen / Kultamuseo
... Näytä lisääNäytä vähemmän

1 viikko sitten

1 CommentaireKommentoi Facebookissa

Petronellan kukkuloilla olen käynyt!

HUOM HUOM: Kultamuseo on poikkeuksellisesti suljettu huomenna maanantaina 14.10.2024 sekä tiistaina 15.10.2024!  
NOTICE: Gold Museum is exceptionally closed on Monday 14th and on Tuesday 15th of October 2024!

HUOM HUOM: Kultamuseo on poikkeuksellisesti suljettu huomenna maanantaina 14.10.2024 sekä tiistaina 15.10.2024!
NOTICE: Gold Museum is exceptionally closed on Monday 14th and on Tuesday 15th of October 2024!
... Näytä lisääNäytä vähemmän

1 viikko sitten
Kultamuseolla aloitti lokakuun alussa asiakaspalvelupäällikkönä FM Terhi Niitti. Terhi on ollut Kultamuseon palveluksessa neljänä kesänä ja ensimmäisen kerran hän oli Tankavaarassa jo joulukuussa 2019. 
Terhin monipuolinen kielitaito sekä erinomainen ote asiakaspalveluun ovat merkittävä lisä Kultamuseolle. Toivotamme Terhin lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme!
 

Kultamuseolla useamman vuoden työskennellyt ja edellisenä asiakaspalvelupäällikkönä toiminut FM Vilma Valolahti on siirtynyt kohti uusia haasteita. Kiitämme Vilmaa hänen ansiokkaasta työstään ja toivotamme onnea jatkoon! 

📷Kultamuseo

Kultamuseolla aloitti lokakuun alussa asiakaspalvelupäällikkönä FM Terhi Niitti. Terhi on ollut Kultamuseon palveluksessa neljänä kesänä ja ensimmäisen kerran hän oli Tankavaarassa jo joulukuussa 2019.
Terhin monipuolinen kielitaito sekä erinomainen ote asiakaspalveluun ovat merkittävä lisä Kultamuseolle. Toivotamme Terhin lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme!


Kultamuseolla useamman vuoden työskennellyt ja edellisenä asiakaspalvelupäällikkönä toiminut FM Vilma Valolahti on siirtynyt kohti uusia haasteita. Kiitämme Vilmaa hänen ansiokkaasta työstään ja toivotamme onnea jatkoon!

📷Kultamuseo
... Näytä lisääNäytä vähemmän

2 viikkoa sitten

2 CommentairesKommentoi Facebookissa

Onnea ja menestystä Terhille! Vilmaa näemme jatkossakin talkoissa toivomme!

Oi. Mahtavaa Terhi! Onnea ja menestystä tehtävässä🤩 Ja Vilmalle myötäisiä tuulia uusien haasteiden parissa😊

Tämän viikon kultahenkilönä esittelemme kullankaivaja Matti Omenaisen (1906-1974). Omena-Matiksi kutsuttu Omenainen oli kotoisin Vienan Karjalasta, tarkemmin Akonlahdelta Lytystä. Hän saapui nykyisen Suomen puolelle vuonna 1922 ja toimi kulkukauppiaana kierrellen ympäri seutuja. Vuonna 1938 Omenainen saapui Inariin ja ryhtyi hoitamaan kauppias Jussi Nykäsen puotia. Tätä toimea hän hoitikin usean kymmenen vuoden ajan. Sotien ajan hän toimi armeijassa vääpelinä. Omenainen vietti kesät kaivaen kultaa. Hänellä oli oma valtaus Miessijoella, ja tämän lisäksi hän toimi Lapin Kullankaivajien liiton rahastonhoitajana. Miessijoen lisäksi hän kaivoi myös Vaskojoella, Ruihtuäytsillä sekä Morgamojalla. Hepo-ojan kaivospiiri siirtyi hänen nimiinsä vuonna 1959. Omenainen on haudattu Inariin kullankaivajien hautausmaalle eli pyrkyrien palstalle. 

📸 Arvo Ruonaniemi / Kultamuseo

Tämän viikon kultahenkilönä esittelemme kullankaivaja Matti Omenaisen (1906-1974). Omena-Matiksi kutsuttu Omenainen oli kotoisin Vienan Karjalasta, tarkemmin Akonlahdelta Lytystä. Hän saapui nykyisen Suomen puolelle vuonna 1922 ja toimi kulkukauppiaana kierrellen ympäri seutuja. Vuonna 1938 Omenainen saapui Inariin ja ryhtyi hoitamaan kauppias Jussi Nykäsen puotia. Tätä toimea hän hoitikin usean kymmenen vuoden ajan. Sotien ajan hän toimi armeijassa vääpelinä. Omenainen vietti kesät kaivaen kultaa. Hänellä oli oma valtaus Miessijoella, ja tämän lisäksi hän toimi Lapin Kullankaivajien liiton rahastonhoitajana. Miessijoen lisäksi hän kaivoi myös Vaskojoella, Ruihtuäytsillä sekä Morgamojalla. Hepo-ojan kaivospiiri siirtyi hänen nimiinsä vuonna 1959. Omenainen on haudattu Inariin kullankaivajien hautausmaalle eli pyrkyrien palstalle.

📸 Arvo Ruonaniemi / Kultamuseo
... Näytä lisääNäytä vähemmän

2 viikkoa sitten

1 CommentaireKommentoi Facebookissa

Taitaa olla haudattu Nykäsien kans samalle alueelle. Täytyy ihan tarkastaa seuraavalla kerralla kun käyn.

Lue lisää