Surprise au milieu de la nature sauvage !
Tankavaara abrite le seul musée international d’or au monde présentant le passé et le présent de l’orpaillage et de la prospection. L’exposition L’Histoire de l’Or en Laponie présente l’histoire de la prospection de l’or finlandais. L’exposition internationale, Golden World, présente l’histoire de l’or de plus de vingt pays du monde entier. Bienvenue !
À Tankavaara, vous trouverez également nos voisins : Tankavaara Gold Village avec ses services et les sentiers du parc national UKK.
Musée de l’Or sur Facebook
Ivalojoen Kultalan tunnelmia marraskuisessa pakkassäässä ❄
Ivalojoella koettiin Suomen ensimmäinen kultaryntäys 1868 alkaen, kun "Nulkkamukasta" löydettiin 0,2 grammaa kultaa. Ivalojoen Kultala kehittyi kullankaivajien ja viranomaisten keskuspaikaksi, ja siellä oli mm. kapakka, leipomo ja sauna. Nykyään Kultalaan johtaa Metsähallituksen ylläpitämä 12 km pitkä polku ja Kultalassa on autio- ja varaustupa. Kohde sopii vain sulanmaanajan vierailuun.
Kuva 1: Näkymä Ivalojoelle polulta
Kuva 2: Kultalan kentän museoituja rakennuksia
Kuva 3: Kultalan sisältä
Kuva 4: Leipomo
Kuva 5: Kultalan riippusilta ja koski
Ivalojoki River and Kultala in freezing November weather ❄
Finland's first gold rush began on the Ivalojoki River in 1868, when 0.2 grams of gold was found in "Nulkkamukka." Kultala on the Ivalojoki River developed into a heasquaters for gold prospectors and authorities, and it had a tavern, a bakery, and a sauna, among other things. Today, a 12-kilometer trail maintained by Metsähallitus leads to Kultala historical site, which has a wilderness hut and a reservation hut. The site is only suitable for visits during the snow-free season.
Photo 1: View of the Ivalojoki River from the trail
Photo 2: Museum buildings at the Kultala site
Photo 3: Inside Kultala
Photo 4: Bakery
Photo 5: Kultala suspension bridge and rapids
📸Kultamuseo
Matti Finni (myös Finne, Finn. 1895-1951) oli ensimmäisiä kullankaivajia Lemmenjoen ja etenkin Miessin kultapuroilla. Finni rakensi itselleen turvemajan 1947, mutta ei ehtinyt nauttia erämaan elämästä kuin pari kesää, kunnes joutui taipumaan väistämättömän edessä.
Kuvassa keskellä edessä Matti Finni. Takarivissä vasemmalta Karhu-Pekka, Jouko Loppukaarre ja Pekka Morottaja. Eturivissä vasemmalla kultaseppä Rovaniemeltä ja oikealla Isä-Jussi Mikkonen.
📸 Jussi Mikkonen. Lähde: Partanen Seppo J. Partanen 1990: Kullan ja luonnon kutsu, s. 125-126.
0 CommentairesKommentoi Facebookissa
Maanantaina 10.11. avaamme poikkeuksellisesti vasta klo 13.00. Muutoin olemme normaalisti auki ma-pe 11-16.
Monday 10th of November we are open only from 1 PM to 4 PM. Otherwise we are normally open Mon-Fri from 11 AM to 4 PM.
Tervetuloa! Welcome!
0 CommentairesKommentoi Facebookissa
Marraskuun esine: vaskooli
Object of November: gold pan
Marraskuussa matkataan alas Australiaan, down under. Sieltä on peräisin kuvassa näkyvä vaskoolimalli, yandi dish, joka on taottu kuperaksi. Sen periaate ei perustu kullan vesierotteluun vaan ilmaan ja painovoimaan ”jyvät ja akanat” periaatteella. Kulta raskaimpana jää edelleen alimmaiseksi tai pohjalle. Tämä on kuivien alueiden vaskooli, joka on käytännössä ja olosuhteissa kehittynyt.
In November we travel all the way to Australia, down under. This type of gold pan – yandi dish - comes from Australia and its principle is still to separate gold as the heaviest from other soil - “separating wheat from the chaff”. In this case it can be done with air. This type of pan is made to be used in dry areas, and it has developed in use and in surrounding conditions.
📷 Kultamuseo
0 CommentairesKommentoi Facebookissa
Aatos Flinck (1916-1989) kaivoi kultaa Kotaojalla Lemmenjoella 1963-1989. Hän oli kotoisin Helsingistä ja ammatiltaan veturin kuljettaja, joka vietti 26 kesää Lapin kultamailla. Hänellä oli viihtyisä turvekammi, jota asutti vaimonsa Liisin kanssa. Partanen kirjoittaa, että Flinckien turvekämppä oli yksi parhaiten hoidettuja Lemmenjoella: ikkunoilla kasvoivat orvokit, ja pihapiiriä koristivat luontoaiheiset miniatyyriöljymaalaukset ja hiotut kivet. Moni kultamaille mielivä saattoi saada myös oppinsa Aatos Flinckiltä, joka opasti kultamaiden tavoille ja kullankaivun tekniikkaan.
Kuvassa Aatos Flinck Tankavaarassa 1977.
📸 Pentti Kanerva. Lähde: Seppo J. Partanen 1990: Kullan ja luonnon kutsu, s.123-124
11 CommentairesKommentoi Facebookissa
Tapasin heidät ja näin heidän asumuksensa jossa kukat kasvoi. Multa oli tuotu etelämpää....
Kovia miehiä täytyy nostaa hattua Eine nuoret kestä edes päivääkään
Sellainenkin muisto on Kun jonakin vuonna 1980-luvun alkupuolella oli LKL.n vuosikokous ja seuraavana aamupäivänä Aatos ja kaverinsa Osmo Luoto ( muistaakseni, sukunimi voi olla sinne päin) tulivat mellä käymään, oli tuiskuttanut kovasti lunta ja meidän piha oli kokonaan paksun lumikerroksen peittämänä, huomattiin kun kävelivät tiellä ja menin ovelle, kysyivät mistä teille kuljetaan? Ei ollut minkäänlaista jälkeä hangessa, sieltä sitten harppoivat syvässä lumessa.
Jukka Lindström (k. 1953) oli kemijärveläinen lentäjä, joka lennätti kullankaivajia, turisteja ja tarvikkeita Jäkäläpään lentokentälle vuosina 1951-1952. Lentomatka Ivalosta Jäkäläpäälle kesti n. 30 minuuttia ja edestakaisia lentoja kertyi usein 6-8 päivässä. Myös Martin-Iiskon palon lentokenttä perustettiin 1950-luvun alussa.
Kuvassa Lindström lentokoneensa edustalla, sekä talvinen kuva Jäkäläpäältä. Lindström on kuvan oikeanpuoleisin henkilö, vieressään Tyyne Tähti.
📸 Kultamuseo. Lähde: Teuvo Lehtola: Morgamin pyrkyrit s. 28-33; Jorma Kivisaari: Jäljet jäivät kiveliöön sv. Jukka Lindström.
4 CommentairesKommentoi Facebookissa
Kiitos Matti K-Suomen Ilmailjat,käytiin monena Talvena IVALON Suksi lento leirillä ,Eka kerta Militar Fogerila 'Komentaja kukkas Natasten välistä ym.Olihan koneita ympäri Suomea Woikoski,Kajaani Vammala Kuopio Malmilta Tikkakoski Loimaa ...ym.Terveisiä Kaamasen' PuskaPilotit,jokaisen Sisällä Asuu pieni POIKA joka on melkein'Lentäjä Itsekin! Hyvää Joulun odotusta Pitkänen Palokasta.
oiskohan pikkupoika tuossa Mäkipuron Risto? hyvinki saman näkönen kaveri. Lindström lensi Skietisimätunturien huipuille koneella, sielä ei ollu tasoteltu mitään.. taitava kaveri.
Jukka raivasi Ivalon lentopaikan sodanaikaiselle Saksan sotavoimien tuhoamalle kiitotielle n. 300 metrin alueen nousuja/laskuja varten ja toimintaa tukemaan pienehkön "asemarakennuksen" puhelin-yhteydellä 🤔😊.
Musée de l’Or sur Instagram
3 CommentairesKommentoi Facebookissa
Tuossa päärakennuksessa useampi yö vietetty -70 luvun lopulla. Ei kummitellut kukaan, eikä mikään. Saunakin lämmitettiin, kerran rannassa. Kultaakin tuli alle kilon.👍
Läksin tuolle, elämykselliselle 12 km merkitylle reitille ekan kerran 90 luvun alussa. Maastopolkupyörällä, jollaset oli juuri tulleet markkinoille. Tuntematta reittiä, ajoin ja talutin ja kannoin Nishikini lopulta Kultalan portaanpieleen. Aistin, nyt oli kyllä tyhymä homma. Muistan hyvin, kun erillinen , paikalle sattunu vaeltaja totes, " ai tänne pääsee polokupyörälläkin?". Tuon hetken kun olis saanu videolle. Nykypyörillä, akkuvehkeillä matka sujuisi varmasti helpommin, mutta kernaasti näkisin kuvan tuommosesta akkupyörästä Kultalan portaanpielessä. Kysyisin, " miten toit sen pois kanjonista?". Todella hieno monikulttuurinen vaelluskohde jonka voi kohtuudella tavottaa. Jalkaisin.
KIITOS ,oli vielä saman näköinen kuin vusikymmen sitten.