Jaakko Kangasniemi (1930-2015) oli yksi Kangasniemen suuresta kullankaivajasuvusta ja kirjoitti yhden suvun historiikeista. Hän aloitti kullankaivun setänsä Volmari Kangasniemen porukassa vuosina 1948-1952 Jäkälä-Äytsillä. Hääkellot soivat 1956 ja pari vuosikymmentä kuluikin "siviilissä" taksiyrittäjänä ja monissa muissa tehtävissä.

Vuonna 1978 Jaakko voitti kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuden veteraanisarjassa. Liekö mestaruus sytyttänyt Jaakossa jälleen kultakuumeen, sillä seuraavana kesänä hänellä oli jo valtaus Ruittuojalla Lemmenjoella. Kultavaltauksellaan hänellä oli apunaan vaimonsa Taimi sekä viisi lastaan.

Kuvassa Jaakko Kangasniemi ja nuori matkailija Tankavaaran kultahuuhtomolla kesällä 1978.

📸Kultamuseo. Lähde: Veikko Kangasniemi 1989: Satakunnan kulkurista kullankaivajiksi - Kangasniemen sukutarina, s. 46-47; Seppo J. Partanen: "Jaakko Kangasniemi on poissa", www.kultahippu.fi/pyrkyrin-palsta/jaakko-kangasniemi-on-poissa/ ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Oiva Kangasniemi (1902-1974) oli inarilainen poromies ja aikansa elinkautinen kullankaivaja. Hän aloitti kultapuuhat jo ennen 20-lukua Luttojoella, Sotajoella ja Kuivakurulla. Kultamontun ehtyessä hän siirtyi seuraavalle. Lemmenjoella hän kaivoi kultaa erilaisissa porukoissa, mm. veljiensä Heimon ja Väinön, sekä Humun ja Hilposen kanssa. Eläkkeelle päästyään hän myi poronsa ja eleli itsekseen rakentamassaan talossa, koska ei ollut "koskaan ehtinyt naimisiin".

Onko sinulla muistoja Oiva Kangasniemestä? Kerro tarinasi kommenteissa!

📸 Kultamuseo. Lähde Viljo Mäkipuro 1975: Kulta-Lappia ja kullankaivajia, s. 252-253; Veikko Kangasniemi 1989: Satakunnan kulkurista kullankaivajiksi - Kangasniemen sukutarina, s. 25-26. ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Lokakuun esine: punnukset
Object of October: weights

Lokakuussa matkataan Afrikan mantereelle. Kultaa on eri puolilla maailmaa punnittu - ja punnitaan – painojen tai punnusten sekä vaa’an avulla. Painojen ulkonäkö on joillain alueilla vaihdellut, kuten kuvassa olevat ghanalaiset punnukset osoittavat. Taidokkaasti valmistetuissa esineissä yhdistyvät estetiikka ja käytännöllisyys.

In October we’re heading to Africa. There, as well as anywhere around the world, the amount of gold has been and is measured with weigh and various weights. Weights can look different and artistic as seen in these objects from Ghana. You can say the gold weights are perfect combination of aesthetics and practicality.

📷 Kultamuseo ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Kultamuseon kesäkausi päättyy tänään ja siirrymme talviaukioloaikoihin. Kiitokset kesästä ja syksystä kaikille kävijöille! 🍂💖

1.10. alkaen olemme auki arkisin ma-pe klo 11–16. Lokakuun puolesta välistä eteenpäin alkaa uusi viikko-ohjelmamme Kullankaivajan aloituspakkaus. Ohjelma sisältää lyhyen opastuksen kultahistoriaan sekä kullanhuuhdonnan opastuksen. Järjestämme ohjelman keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 14.00. Tervetuloa mukaan!

Gold Museum's summer season ends today, and we are transitioning to our winter opening hours. Thank you to all our visitors for a wonderful summer and fall! 🍂💖

Starting October 1, we will be open Mon-Fri from 11 a.m. to 4 p.m. From mid-October onwards, we will be launching our new weekly program, Gold Prospector's Starter Pack. The program includes a brief introduction to the history of gold and guidance on gold panning. We will be running the program on Wednesdays and Fridays at 2 p.m. Welcome! ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Juho Mikkonen (Jussi), ”Isä-Jussi”, 1907–1988

Vanhoista kultamiehistä Isä-Jussina tunnettu Juho Mikkonen oli monessa mukana. Hänen nimeensä törmää lukuisissa kultahistoriaa käsittelevissä kirjoissa ja tarinoissa. Lemmenjoen kultaryntäyksen alettua hän kaivoi kultaa Miessijoella ja oli mukana perustamassa Lapin Kullankaivajain liittoa.

Kun Niilo Raumalan ja Yrjö Korhosen Tankavaaraan perustaman Tanka-Kullan huuhtomolle pestattiin vanhoja kullankaivajia auttamaan turisteja kullanhuuhdonnan saloihin, oli Jussi alusta alkaen mukana. Hän olikin yksi pitkäaikaisista oppaista Tankavaarassa ja Yrjö Korhosen mukaan porukan kovin vaskaaja, jota nuorempienkaan pyrkyreiden ei kannattanut lähteä haastamaan.

Isä-Jussi oli Niilo Raumalan antama lempinimi, koska Jussilla oli niin iso perhe. Tankavaaran ensimmäisiin kultakisoihin 1974 perheestä riittikin kilpailija jokaiseen sarjaan. Perheen lapsista monet ovat olleet aktiivisesti mukana kullanhuuhdonnassa ja voittaneet mestaruuksia kultakisoissa.

Kultamuseolla Jussi muistetaan aktiivisena talkoolaisena, joka oli mukana mm. Härkäselän museorakennuksen siirrossa ja kunnostamisessa.

Kuvassa Isä-Jussi opastamassa lapsia kullanhuuhdonnassa 1980.

📸Kultamuseo. Kuvaaja Lasse Kock. ... Näytä lisääNäytä vähemmän