Oletko käynyt Kultamuseossa ja haluaisit jättää palautetta käynnistäsi? Vastaa lyhyeen kyselyymme, jotta voimme kehittää toimintaamme! Linkki lomakkeeseen kommenteissa.

Did you visit the Gold Museum and would like to give us feedback? Answer our short customer survey and help us improve our work! Link to the survey in the comments.

📸Johanna Vuorela ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Syksy saapui Tankavaaraan. Kesätyöntekijämme tekemän räkkätestin perusteella räkkäkausikin on museon ulkoalueella päättynyt, vaikka kaikkialla muualla Lapissa kausi saattaakin yhä olla käynnissä.

Olemme syyskuun loppuun asti auki päivittäin 10–17, ja siitä eteenpäin arkisin 11–16. Syyskuussa huuhdomme kultaa ma-pe klo 13. Kullanhuuhdonnan hinta on 12 euroa + pääsylippu (12/10/6, myös Museokortti ja Smartum käyvät meillä). Ilmoittaudu ennakkoon tai saavu ajoissa paikalle! Tervetuloa!

📸Kultamuseo ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Kirsti Hyttinen (myöh. Jomppanen, 1920-2012) oli helsinkiläisen kulttuurikodin kasvatti, joka opiskeli Helsingin yliopistossa ja Sibelius-Akatemiassa. Hän osasi seitsemää eri kieltä. Kirstin elämä sai pohjoisen suunnan hänen avioiduttuaan Lemmenjoen saamelaisen poromiehen ja alueen matkailun alullepanijan Juhani Jomppasen kanssa 1955. Juhani oli mukana alueen kullankaivussakin alusta lähtien. Kirsti oli Juhanin lapsuudenystävä, perheen kesäpaikka oli lähellä Juhanin kotitaloa.

Kirsti Jomppanen yhdessä miehensä kanssa oli Lapin ja Lemmenjoen matkailun uranuurtajia. He aloittivat ensimmäisinä jokivenekuljetukset Lemmenjoen kultamaille sekä majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalvelut. Kirstin laaja kielitaito pääsi oikeuksiinsa kansainvälisiä matkailijoita ja vieraita palvellessa. Osa heistä oli arvovieraita aina presidenteistä kuninkaallisiin, jolloin myös hänen etiketin tuntemuksensa takasi vierailujen onnistumisen. Kirsti viihtyi erämaakylässä Lemmenjoella, sillä hän rakasti paitsi perhettään, myös Lemmenjoen luontoa ja rauhaa, jossa hän tunsi kuuluvansa pohjoiseen.

Kuvassa Kirsti ja Juhani Jomppanen sekä koira Njurkulahdessa 1957. 📸Kultamuseo. Herman Stigzeliuksen kokoelma. ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Kullan hinta nousi eilen keskiviikkona uuteen ennätykseensä! 1 unssi (31,1 g) kultaa maksoi yli 3500 dollaria. Yksi gramma taas maksoi melkein 100 euroa. 💰

Kullan markkinahinnan kehitystä seurataan Kultamuseolla päivittäin, sillä museo on vielä syyskuussa auki joka päivä klo 10-17! 🍂

***********************************

The price of gold rose to a new record high yesterday, Wednesday! One ounce (31.1 g) of gold cost over $3,500. One gram cost almost €100. 💰

The Gold Museum monitors the market price of gold daily, as the museum is still open every day from 10-17 in September! 🍂

📸Kultamuseo ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Syyskuun esine: puuvaskooli
Object of September: wooden gold pan

Syyskuussa mennään eteläisen Amerikan puolelle. Inkojen aarteiden sijaan esitellään kullanhuuhdonnan arkinen esine ja tullaan lähemmäs nykypäivää. Puinen vaskooli on ollut käytössä kultahuuhtomolla Perussa, lähellä Jaenin aluetta. Se hankittiin museolle 1990-luvulla. Todennäköisesti jossain päin Perua on ollut puisia vaskooleita käytössä jopa ennen inkoja.

In September we travel to southern America. Instead of Inca treasures, we come closer today and introduce an everyday object. Wooden gold pan was used in a prospecting site in the Jaen region, Peru. It was acquired to the museum in 1990s. Wooden pans, however, have probably been used in Peru even before the Incas.

📷 Kultamuseo ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Kirjailija Ensio "Valentin" Rislakki (1896–1977) oli mukana vuoden 1931 retkikunnassa, jonka Suomen Kuvalehti lähetti Kultalaan raportoimaan paikan päältä. Hän ja muut retkikunnan osallistujat, mm. geologian professori Aarne Laitakari, raportoivat Kultalasta pitkin kesää, ja lehdessä julkaistiin useampia artikkeleita retkikunnan osallistujilta. Ryhmä sai tuolloin aikaan mm. Kultalan katon korjauksen ja sille rahoituksen. Lisäksi he etsivät vielä mahdollisesti kaivamatonta paikkaa, jollainen löytyi Kultalan saunarakennuksen lattioiden alta, ja kultaakin sieltä löydettiin.

Rislakki oli tuottelias kirjailija ja toimittaja. Valentin-nimimerkillä pakinoita ja parodioita kirjoittanut Rislakki edusti kirjoitustyyliä, jota ei aiemmin oltu Suomessa nähty. Hän parodioi ironiseen tyyliin erilaisia kirjallisuuden suuntauksia, kuten rakkauskertomuksia ja historiallisia romaaneja. Valentinin pakinat sen sijaan olivat vakavampia. Näytelmäkirjailijana Rislakki kirjoitti lukuisia näytelmiä ja elokuvakäsikirjoituksia, joita ohjasivat mm. Edvin Laine ja Suomen ensimmäinen naisohjaaja Glory Leppänen. Lisäksi Rislakki kirjoitti suosittuja matkakirjoja matkoiltaan maailmalla, perusti Seura-lehden ja toimi useiden lehtien päätoimittajana.

Kerkelän hylätyn kaivoksen äärellä Valentin kirjaili seuraavasti: ”kun kerran kulta virtaa pussista maahanpäin eikä maasta pussiin, kuten on tarkoitus, on paras läimäyttää kämpän ovi kiinni, sillä se on kallis hotelli, vaikkei siellä olekaan nykyajan mukavuuksia eikä edes portieria eikä kalsenkkaa.”

📸Kultamuseo. Ensio Rislakki kuvattuna Ritakoskella 1926. ... Näytä lisääNäytä vähemmän