Toimijat 

Nykyisin Tankavaaran alueella toimivat Kultamuseosäätiön ylläpitämä Kultamuseo, majoitus- ja ravintolapalveluja tarjoava Kultakylä sekä UKK-puiston tarjoamat palvelut. Tankavaarassa järjestetään vuosittain kullanhuuhdonnan SM-kilpailut. 

Alue 

Alueella ympärivuotisesti palvelee maailman ainoa kansainvälistä kultahistoriaa esittelevä Kultamuseo rakennuksineen ja ulkomuseoalueineen, kahvila-ravintola Wanha Waskoolimies (Kultakylä) ja sen yhteydessä majoituspalveluja. UKK-puiston luontopolut (Metsähallitus) kiertävät Tankavaaran maastossa. Kesäkaudella avoinna on myös perinteinen kultahuuhtomo (Kultakylä) ulkona kultapitoisen Hopiaojan varrella sekä luontonäyttely Sompio-talolla (Kultakylä). Kullanhuuhdonta on mahdollista sekä kesällä että talvella Kultamuseon sisähuuhtomolla (ks. Kullanhuuhdonnan alkeet Ohjelmat-sivulla, varaathan ohjelman etukäteen).  

Lapin luontoon pääsee tutustumaan UKK-puiston luontopoluilla. Reittejä kulkee lähitunturin Tankavaaran huipuille maisemapaikoille, ja reittien varrella on myös kaksi Metsähallituksen ylläpitämää tulipaikkaa. Sotahistoriallinen polku esittelee Lapin sodan aikaisia jäänteitä, joita kulkijalle saattaa sattua vastaan metsässä liikkuessa. Lisätietoa luontopoluista: www.luontoon.fi

Tankavaara sijaitsee Nelostien varrella, n. 30 km Saariselältä etelään. Ivaloon kertyy matkaa n. 60 km ja Rovaniemelle 230 km. Lähin kauppa sijaitsee Vuotsossa, n. 10 km Tankavaarasta etelään. Valtatieltä Tankavaaraan kääntyy kaksi liittymää, joista eteläisestä pääsee suoraan Kultamuseon parkkipaikalle.  

Historia 

Tankavaara on kullankaivajien perustama kylä Lapin kultamailla Pohjois-Sodankylässä. Tankavaaran kultahistoria alkoi jo 1930-luvun alussa, kun naapurikylä Purnumukan saamelainen Aleksanteri ”Sauva-Aslak” Peltovuoma löysi Hopiaojan varrelta kultaa. Uudestaan Tankavaara houkutteli kullankaivajia 1960-luvun lopussa, tällä kertaa Lemmenjoen kullankaivajia Niilo Raumalaa ja Yrjö Korhosta. Veikkoset saivat mainion idean alkaa kaivaa kultaa maan sijaan matkailijoiden taskuista – näin perustettiin 1970 Tankavaaraan turistihuuhtomo, sopivasti suoraan Nelostien varteen. Vinkin Tankavaaran yhä hyvistä kultamaista he saivat Tauno Virtaselta.  

Tästä turistihuuhtomosta sai alkunsa Tankavaaran matkailu, ja alue on laajentunut vuosikymmenten varrella nykyisekseen. Talkoilla rakennettiin ravintola Wanha Waskoolimies ja Auraria-aukiolle rekonstruktio maailman kultamaiden rakennuksista. Kultakylän toimintaa pyörittää nykyisin Tankavaaran ravintola- ja majoituspalvelut Oy.  

Kultamuseo sai alkunsa halusta säilyttää kullankaivun perinnettä tuleville sukupolville, aloitteen museon perustamisesta teki Inkeri Syrjänen Kullankaivajain liiton kokouksessa 1973. Myös museo laitettiin alulle talkoovoimin. Kultamuseon toiminnasta vastaa nykyisin yksityinen Kultamuseosäätiö sr.  

Naapuriksi saatiin vuonna 1983 Koilliskairan luontokeskus palvelemaan Urho Kekkosen Kansallispuiston kävijöitä. Luontokeskuksena toiminta loppui joulukuussa 2018, mutta Tankavaaran luontopolkuja Metsähallitus ylläpitää edelleen. Entinen luontokeskuksen rakennus tunnetaan nykyisin Sompio-talona.  

Tankavaara ainutlaatuisena matkakohteena Lapin kultamailla houkuttaa vuosi toisensa jälkeen uusia ja vanhoja kulkijoita. Koko Tankavaaran alue on rakennettu hyvin pitkälti talkootyöllä, hullujakaan ideoita kaihtamatta. Tankavaarasta ovat lähtöisin niin kullanhuuhdonnan SM- ja MM-kisat kuin Kaamosjazzkin, ja kylän poikki on puksuttanut Suomen pohjoisin rautatie. Kultamuseo on maailman ainoa paikallista ja kansainvälistä kultahistoriaa esittelevä museo.  

Tankavaaran matkailun elinkautisista ja ideanikkareista kunniamaininnan ansaitsevat Kauko Launonen, joka toimi Kultakylän isäntänä, ja Inkeri Syrjänen, museon pitkäaikainen johtaja. Molemmat eläköityivät 2008.