Marraskuun esine: vaskooli
Object of November: gold pan

Marraskuussa matkataan alas Australiaan, down under. Sieltä on peräisin kuvassa näkyvä vaskoolimalli, yandi dish, joka on taottu kuperaksi. Sen periaate ei perustu kullan vesierotteluun vaan ilmaan ja painovoimaan ”jyvät ja akanat” periaatteella. Kulta raskaimpana jää edelleen alimmaiseksi tai pohjalle. Tämä on kuivien alueiden vaskooli, joka on käytännössä ja olosuhteissa kehittynyt.
In November we travel all the way to Australia, down under. This type of gold pan – yandi dish - comes from Australia and its principle is still to separate gold as the heaviest from other soil - “separating wheat from the chaff”. In this case it can be done with air. This type of pan is made to be used in dry areas, and it has developed in use and in surrounding conditions.

📷 Kultamuseo ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Aatos Flinck (1916-1989) kaivoi kultaa Kotaojalla Lemmenjoella 1963-1989. Hän oli kotoisin Helsingistä ja ammatiltaan veturin kuljettaja, joka vietti 26 kesää Lapin kultamailla. Hänellä oli viihtyisä turvekammi, jota asutti vaimonsa Liisin kanssa. Partanen kirjoittaa, että Flinckien turvekämppä oli yksi parhaiten hoidettuja Lemmenjoella: ikkunoilla kasvoivat orvokit, ja pihapiiriä koristivat luontoaiheiset miniatyyriöljymaalaukset ja hiotut kivet. Moni kultamaille mielivä saattoi saada myös oppinsa Aatos Flinckiltä, joka opasti kultamaiden tavoille ja kullankaivun tekniikkaan.

Kuvassa Aatos Flinck Tankavaarassa 1977.

📸 Pentti Kanerva. Lähde: Seppo J. Partanen 1990: Kullan ja luonnon kutsu, s.123-124 ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Kultamuseon uusi viikko-ohjelma on täällä!✨

Kullankaivajan aloituspakkaus johdattaa Lapin 150-vuotiaaseen kultahistoriaan ja kullan tarinaan tähdistä vaskooliin. Kierroksella tutustut oppaan johdolla Ivalojoen kultaryntäykseen, kullankaivajien elämään ja elämää mullistaneisiin kultalöytöihin. Mineraalinäyttelyssä opit kullan kosmisen syntytarinan, ja lopuksi pääset itse huuhtomaan kultaa Kultamuseon sisäaltaalla. Löytämäsi kullan ja korukivet saat pitää!

Ohjelma järjestetään kokonaan Kultamuseon sisätiloissa, joten et tarvitse lämmintä vaatetusta tai muita välineitä.

Ohjelmaan sisältyy:
💎Museolippu
💎Opastettu kierros
💎Kullanhuuhdonta

Hinta: 30 EUR/aikuinen, 20 EUR/lapsi
Hinta Museokortilla 20 EUR

Ohjelmavaraukset viimeistään tapahtumapäivänä klo 9.00 mennessä osoitteeseen info@kultamuseo.fi.

Kullankaivajan aloituspakkaus 15.10.2025-27.3.2026 (poislukien 24.12. ja 26.12.)
Ke & pe klo 14.00

Lisätietoa verkkosivuillamme kultamuseo.fi

Lämpimästi tervetuloa Kultamuseoon! ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Gold Museum's new weekly program is here! ✨

Gold Prospector' Starter Pack introduces you to Lapland’s gold prospecting history and gold’s journey from stars to gold pan.

On the tour, our guide will introduce you to the gold rush on the Ivalojoki River, the lives of gold prospectors, and lifechanging gold discoveries.

In the Mineral exhibition, you will learn about the cosmic origins of gold, and at the end, you will get to pan for gold yourself at Gold Museum’s indoor pool. Found gold and gemstones are yours to keep! 💎

The program takes place entirely indoors at Gold Museum, so you don’t need warm clothing or other equipment.

The program includes:
💎Museum ticket
💎Short guided tour
💎Gold panning

Price 30 EUR/adult, 20 EUR/child
With Museum Card 20 EUR

Bookings by 9:00 a.m. on the day of the event at info@kultamuseo.fi.

Gold Prospector's Starter Pack at Gold Museum 15 October 2025 - 27 March 2026 (excluding 24 Dec and 26 Dec).

More information on our website kultamuseo.fi

Welcome to Gold Museum! ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Yrjö Yrjönpoika Kangasniemi (1858–1922) oli Kaamasesta kotoisin oleva kullankaivaja, yksi paljon kultamailla vaikuttaneista Kangasniemistä. Yrjö kaivoi kultaa lukuisissa paikoissa Suomessa ja ulkomailla. Ensimmäisen valtauksensa hän teki vuonna 1887 Sotajoelle. Vuonna 1895 hän lunasti 5 markan vuosivuokraa vastaan kullankaivualue No 1:n Kultalan alueelta Ivalojoelta. Lähteiden mukaan vuonna 1899 palsta tuotti ”vain” 30 g kultaa vuodessa – viereiset muille vuokratut palstat kun tuottivat jopa 550 g. Kullankaivu ei kuitenkaan tyssännyt tähän, vaan vuonna 1902 Yrjö lähti veljensä Mikael Kangasniemen (1860–1943) kanssa Siperian kullankaivuun venäläisten geologien palkkaamina.

Kuvassa Yrjö Kangasniemi ja Tuomas Törmänen Tenojoella kullanhuuhdontapuuhissa vuonna 1901.

📸Kultamuseo. Lähde: Veikko Kangasniemi 1981: Satakunnan kulkurista kullankaivajiksi, s. 29; Seppo J. Partanen 1999: Sankareita, veijareita, huijareita. Lapin kullankaivajien tarina.

#kultamuseo #goldmuseumlapland #tenojoki #ivalojoki ... Näytä lisääNäytä vähemmän