Kultamuseolla on tällä hetkellä neljä (4) lainattavaa kiertonäyttelyä. Alta löydät Kultamuseon lainattavissa olevat kiertonäyttelyt.

Mikäli jokin näyttelyistä kiinnostaa, olethan yhteydessä kokoelmapäällikkö Hanna Mattilaan, puh. 0400688128, sähköposti hanna.mattila[at]kultamuseo.fi.

Näyttelyn ollessa varattu, näet ko. näyttelyn kohdalta ajan, milloin näyttely on varattu.

Kiertonäyttelyiden hinta vastaanottajalle on 50 EUR/kk + postituskulut.

Kultamuseon kiertonäyttelyt lainataan pääsääntöisesti yhden (1) kuukauden ajaksi. Mikäli haluat näyttelyn pidemmäksi aikaa, sovithan asiasta kokoelmapäällikön kanssa.

Kultamuseon kiertonäyttelyt ovat kevyessä ja pieneen tilaan menevässä banderollimuodossa. Banderollit ovat sisäkäyttöön tarkoitettua paloturvallista materiaalia.

Näyttelypaketin mukana on myös ohjeistus kerronnan kannalta välttämättömien banderollien määrästä. Loput näyttelybanderollit voi laittaa esille vapaavalintaisesti, jolloin näyttely on muokattavissa tilakohtaisesti.

Kultaryntäys Lappiin

Vuonna 1868 norjalaisen Kondrad Lihrin retkikunta teki ensimmäisen kultalöydön Ivalojoen varrelta. Löytö oli vaatimattomat 0,2 grammaa. Kaksi merimiestä, Ervasti ja Lepistö, löysivät seuraavana vuonna Nulkkamukasta yli 2 kiloa kultaa, vahvistaen täten Lihrin retkikunnan löydön Lapin kullasta.

Kultamuseo tuotti näistä tapahtumista Kultaryntäys Lappiin -kiertonäyttelyn. Näyttely kertoo Ivalojoen kultaryntäyksestä, joka toimi lähtölaukauksena Lapin yli 150-vuotiaalle kultahistorialle. Näyttelyn aiheet liikkuvat niin yksilötasoilla kuin yleisemmällä kultahistorian tasolla – paikallisia ja naisia unohtamatta.

Näyttely koostuu 13 eri teemabanderollista, joita voidaan muunnella tilan mukaan. Tekstit ovat suomeksi ja englanniksi.

Näyttelyn paneelien leveys x korkeus mitat ovat 70cm x 120cm

Tähtiä – Kertomus Lapin kultamaiden rohkeista naisista

Olga, Katri, Jenny, Inkeri, Elina, Tyyne, Linnea, Petronella, Maria, Kirsti, Elvira ja monet, monet muut. Naiset ovat olleet läsnä Lapin kultahistoriassa alusta lähtien, vaikka ovat dokumenteissa jääneet vähemmälle huomiolle. Kuvissa esiintyvät miehet on usein nimetty tarkasti, kun taas naisen kohdalla taustatiedoissa voi lukea ”tuntematon nainen”. Vaikuttaa siltä, että suullisessa perinnössä on enemmän muistelmia kultamaiden naisista kuin kirjallisissa lähteissä. 

Eri lähteitä tutkimalla on saatu selville, että kultamailla on ollut kaikenikäisiä naisia teini-ikäisistä mummoihin saakka, heidän joukossaan miesten tapaan niin paikallisia kuin muualta tulleitakin. Osa naisista viipyi kesän tai pari, kun taas osa jäi kultamaille miltei loppuelämäkseen. Osa sai viimeisen leposijan Inarin hautausmaan pyrkyrien palstalta, osa vaikuttaa kultamailla edelleenkin. Yhteistä heille kaikille on ollut sitkeys ja monitaitoisuus sekä periksiantamaton asenne.

Tervetuloa Lapin kultamaille, rohkeiden naisten maailmaan!

Näyttely koostuu yhteensä 15 teemabanderollista, joista esillä voivat olla kaikki tai tilaan sopiva määrä. Tekstit ovat suomeksi ja englanniksi.

Näyttelyn paneelien leveys x korkeus mitat ovat  40cm x 160cm ja 80cm x 160cm

Hiput – löytöjä Lapista

VARATTU ajalla kesäkuu – syyskuu 2025

(vapautuu lokakuussa 2025)

Mitä yhteistä on Mopolla, Siilillä, Evertillä ja Auringonpimennyksellä? Vastaus on kultahippu. Muun muassa tämännimisiä kultahippuja on Lapista löydetty vuosikymmenien varrella. Nimet perustuvat siihen, että isommille hipuille annetaan yleensä jokin lempinimi. Se jää saman tien käyttöön tai muotoutuu vielä ennen kultahistoriaan tallentumista. Lempinimi voi liittyä esimerkiksi löytöön liittyvään tapahtumaan, rakkaaseen ihmiseen, lemmikkiin tai hipusta saatujen rahojen käyttötarkoitukseen.

Hiput-näyttelyssä on pyritty huomioimaan paitsi eri aikoina löydettyjä hippuja, myös eri alueiden isommuksia. Samalla näyttely vastaa pariin yleisimpään kysymykseen ”Kaivetaanko vieläkin kultaa? Löytyykö sitä kultaa tänäkin päivänä?”  

Tervetuloa löytöjen Lappiin!

Hiput-näyttely koostuu 13 banderollista, joiden lukumäärää voi muunnella tilan mukaan. Tekstit ovat suomeksi. Mukana voidaan lähettää näyttelyn englanniksi ja ranskaksi käännetyt A4 vihkot.

Näyttelyn paneelien leveys x korkeus mitat ovat  40cm x 160cm ja 80cm x 160cm

Näyttelyn tuottamiseen saatiin apuraha Suomen Kulttuurirahastolta vuonna 2023.

Mainareita ja miinoja – II maailmansota ja Lapin kullankaivu

VARATTU: lokakuun 2025 alkuun, joulukuu 2025 – tammikuu 2026 (vapautuu helmikuussa 2026)

Mikä oli kullan merkitys paikallisille sota-aikana? Kuka oli vänrikiksi väitellyt ja kuka meni miinaan? Miten neuvostopartisaanit ja saksalaisten puolustuslinja liittyvät Lapin kultamaihin? Näistä ja muista sotaan ja Lapin kultaan liittyvistä aiheista kertoo ”Mainareita ja miinoja” näyttely.  

Kullankaivu Lapissa jatkui toisen maailmansodan aikana, keskeytyen Lapin sotaan. Kultaa kaivettiin tiedossa olevilla paikoilla silloin kun mahdollista, ja kulta oli myös hyvä lisätulonlähde tiukkoina aikoina. Esimerkiksi Tankavaarassa oltiin jatkosodan aikana kaivajina oli alueen nuoria, vanhuksia ja joskus naisia.Sotien jälkeen moni mies tuli Lapin kultamaille joko suoraan sodan jälkeen tai tukkityömaiden kautta. Myös naisia tuli kokeiksi, osa kaivoi itsekin. Oli myös paikallisia sodat kokeneita miehiä ja naisia, jotka tekivät lisätienestiä kullankaivulla, elintarvikkeita toimittamalla ja kokkeina.

Näyttelyssä valotetaan aikaa ennen toista maailmansotaa, sota-aikaa vaikutuksineen sekä jälleenrakennusaikaa Lapin kultakentillä. Painopiste on sota-ajassa sekä sen välittömissä ja myöhemmissä vaikutuksissa pohjoisen kultamaiden elämään.

Mainareita ja miinoja-näyttely koostuu 14 banderollista, joiden lukumäärää voi muunnella tilan mukaan. Tekstit ovat suomeksi ja englanniksi.

Näyttelyn paneelien leveys x korkeus mitat ovat  40cm x 160cm ja 80cm x 160cm