• Gold Panning on weekdays at 1 pm in September

    Complete your museum visit by panning for gold! Gold panning takes place in the indoor pool of the Gold Museum every weekday in September at 1:00 p.m. The program includes a brief introduction to the history and techniques of gold panning, the necessary equipment, and one panful of sand. You can keep all the gold you find! The price of gold panning is 12 EUR/person plus the museum ticket (12/10/6 EUR, Museum Card). You can buy tickets at the Gold Museum ticket desk before the program starts. If you wish, you can register for the program in advance at info@kultamuseo.fi.…

A Surprise in the middle of Wilderness

Tankavaara is home for the only international museum in the world displaying past and present of gold panning and prospecting. The first main exhibition presents the history of gold prospecting in Lapland. The second main exhibition, Golden World – International Gold History, presents over twenty countries all over the world. Welcome!

In Tankavaara area you can also find our neighbours: Tankavaara Gold Village with its services and the UKK National Park nature trails.

  • Gold Panning on weekdays at 1 pm in September

    Gold Panning on weekdays at 1 pm in September

    Complete your museum visit by panning for gold! Gold panning takes place in the indoor pool of the Gold Museum every weekday in September at 1:00 p.m. The program includes a brief introduction to the history and techniques of gold panning, the necessary equipment, and one panful of sand. You can keep all the gold…

    Lue lisää

  • Give us feed-back!

    Give us feed-back!

    We would like to hear your opinion about Gold Museum! Your answers will help us to improve our services and create a better museum experience for everyone. It will only take a few minutes of your time to answer. Thank you for your time! Link to the Customer Survey: https://forms.gle/5GRtp23FmpfGCphM7

    Lue lisää

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons
Pohjois-Norjan Naavuonossa syntynyt Jafet Lindeberg (1874–1962) oli yksi Alaskan Nomen kultaryntäyksen merkkihenkilöistä. Yhdessä kahden ruotsalaisen siirtolaisen kanssa he löysivät kultaa Anvil Creekin alueelta loppuvuodesta 1898, minkä seurauksena käynnistyi kultaryntäys Alaskan länsirannikolle. 

Alun perin Lindeberg oli palkattu poronhoitajaksi ja hän saapui Pohjois-Amerikkaan yhdessä saamelaisten poronhoitajien kanssa, jotka lähtivät Altasta Manitoba-aluksella mukanaan yli 500 poroa. Tarkoituksena oli hyödyntää poroja kuljetusapuna pitkällä matkalla Yukoniin, jonne tarvittiin kipeästi elintarvikkeita, sekä opastaa alueen alkuperäiskansoja poronhoitoon. Suuri osa Klondikeen suunnanneista kullankaivajista ei ollut varautunut alueen karuihin oloihin, viranomaiset pelkäsivät nälänhädän olevan käynnistymässä, ja tilanteeseen haettiin apua jopa Atlantin toiselta puolelta.  Laivamatka kulki Altasta Trondheimin kautta New Yorkiin, josta juna kuljetti retkikunnan Seattleen, josta jälleen jatkettiin eteenpäin laivalla. Perille päästyään Lindeberg oli sitä mieltä, ettei tilanne ollut aivan niin paha kuin oli pelätty ja päätti irtisanoutua tehtävästään. Hän suuntasi kohti Alaskaa etsimään kultaa ruotsalaisten Erik Lindblomin ja John Bryntesonin kanssa. Rikkautta tuoneen kultalöytönsä jälkeen kolmikko tunnettiin nimellä The Three Lucky Swedes – kolme onnekasta ruotsalaista. 

Lapland-Yukon Relief Expedition -nimellä tunnetun retkikunnan muut osallistujat, jotka olivat pääasiassa saamelaisia, kveenejä ja norjalaisia, joko palasivat myöhemmin kotimaahansa, ryhtyivät itsekin kullankaivajiksi tai asettuivat muilla tavoin elämään Pohjois-Amerikassa.

📸Jafet Lindeberg Pioneer Mine -kaivoksella Kanadassa. Kuvaaja tuntematon.

Lähteet: Björk, Kenneth O. 1985. Reindeer, Gold, and Scandal. Norwegian-American Studies, Volume 30, 1985, pp. 130-195.

Pohjois-Norjan Naavuonossa syntynyt Jafet Lindeberg (1874–1962) oli yksi Alaskan Nomen kultaryntäyksen merkkihenkilöistä. Yhdessä kahden ruotsalaisen siirtolaisen kanssa he löysivät kultaa Anvil Creekin alueelta loppuvuodesta 1898, minkä seurauksena käynnistyi kultaryntäys Alaskan länsirannikolle.

Alun perin Lindeberg oli palkattu poronhoitajaksi ja hän saapui Pohjois-Amerikkaan yhdessä saamelaisten poronhoitajien kanssa, jotka lähtivät Altasta Manitoba-aluksella mukanaan yli 500 poroa. Tarkoituksena oli hyödyntää poroja kuljetusapuna pitkällä matkalla Yukoniin, jonne tarvittiin kipeästi elintarvikkeita, sekä opastaa alueen alkuperäiskansoja poronhoitoon. Suuri osa Klondikeen suunnanneista kullankaivajista ei ollut varautunut alueen karuihin oloihin, viranomaiset pelkäsivät nälänhädän olevan käynnistymässä, ja tilanteeseen haettiin apua jopa Atlantin toiselta puolelta. Laivamatka kulki Altasta Trondheimin kautta New Yorkiin, josta juna kuljetti retkikunnan Seattleen, josta jälleen jatkettiin eteenpäin laivalla. Perille päästyään Lindeberg oli sitä mieltä, ettei tilanne ollut aivan niin paha kuin oli pelätty ja päätti irtisanoutua tehtävästään. Hän suuntasi kohti Alaskaa etsimään kultaa ruotsalaisten Erik Lindblomin ja John Bryntesonin kanssa. Rikkautta tuoneen kultalöytönsä jälkeen kolmikko tunnettiin nimellä The Three Lucky Swedes – kolme onnekasta ruotsalaista.

Lapland-Yukon Relief Expedition -nimellä tunnetun retkikunnan muut osallistujat, jotka olivat pääasiassa saamelaisia, kveenejä ja norjalaisia, joko palasivat myöhemmin kotimaahansa, ryhtyivät itsekin kullankaivajiksi tai asettuivat muilla tavoin elämään Pohjois-Amerikassa.

📸Jafet Lindeberg Pioneer Mine -kaivoksella Kanadassa. Kuvaaja tuntematon.

Lähteet: Björk, Kenneth O. 1985. Reindeer, Gold, and Scandal. Norwegian-American Studies, Volume 30, 1985, pp. 130-195.
... Näytä lisääNäytä vähemmän

13 tuntia sitten
Oletko käynyt Kultamuseossa ja haluaisit jättää palautetta käynnistäsi? Vastaa lyhyeen kyselyymme, jotta voimme kehittää toimintaamme! Linkki lomakkeeseen kommenteissa.

Did you visit the Gold Museum and would like to give us feedback? Answer our short customer survey and help us improve our work! Link to the survey in the comments. 

📸Johanna Vuorela

Oletko käynyt Kultamuseossa ja haluaisit jättää palautetta käynnistäsi? Vastaa lyhyeen kyselyymme, jotta voimme kehittää toimintaamme! Linkki lomakkeeseen kommenteissa.

Did you visit the Gold Museum and would like to give us feedback? Answer our short customer survey and help us improve our work! Link to the survey in the comments.

📸Johanna Vuorela
... Näytä lisääNäytä vähemmän

4 päivää sitten
Syksy saapui Tankavaaraan. Kesätyöntekijämme tekemän räkkätestin perusteella räkkäkausikin on museon ulkoalueella päättynyt, vaikka kaikkialla muualla Lapissa kausi saattaakin yhä olla käynnissä.

Olemme syyskuun loppuun asti auki päivittäin 10–17, ja siitä eteenpäin arkisin 11–16.  Syyskuussa huuhdomme kultaa ma-pe klo 13. Kullanhuuhdonnan hinta on 12 euroa + pääsylippu (12/10/6, myös Museokortti ja Smartum käyvät meillä). Ilmoittaudu ennakkoon tai saavu ajoissa paikalle! Tervetuloa!

📸Kultamuseo

Syksy saapui Tankavaaraan. Kesätyöntekijämme tekemän räkkätestin perusteella räkkäkausikin on museon ulkoalueella päättynyt, vaikka kaikkialla muualla Lapissa kausi saattaakin yhä olla käynnissä.

Olemme syyskuun loppuun asti auki päivittäin 10–17, ja siitä eteenpäin arkisin 11–16. Syyskuussa huuhdomme kultaa ma-pe klo 13. Kullanhuuhdonnan hinta on 12 euroa + pääsylippu (12/10/6, myös Museokortti ja Smartum käyvät meillä). Ilmoittaudu ennakkoon tai saavu ajoissa paikalle! Tervetuloa!

📸Kultamuseo
... Näytä lisääNäytä vähemmän

5 päivää sitten
Kirsti Hyttinen (myöh. Jomppanen, 1920-2012) oli helsinkiläisen kulttuurikodin kasvatti, joka opiskeli Helsingin yliopistossa ja Sibelius-Akatemiassa. Hän osasi seitsemää eri kieltä. Kirstin elämä sai pohjoisen suunnan hänen avioiduttuaan Lemmenjoen saamelaisen poromiehen ja alueen matkailun alullepanijan Juhani Jomppasen kanssa 1955. Juhani oli mukana alueen kullankaivussakin alusta lähtien.  Kirsti oli Juhanin lapsuudenystävä, perheen kesäpaikka oli lähellä Juhanin kotitaloa.  

Kirsti Jomppanen yhdessä miehensä kanssa oli Lapin ja Lemmenjoen matkailun uranuurtajia. He aloittivat ensimmäisinä jokivenekuljetukset Lemmenjoen kultamaille sekä majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalvelut. Kirstin laaja kielitaito pääsi oikeuksiinsa kansainvälisiä matkailijoita ja vieraita palvellessa. Osa heistä oli arvovieraita aina presidenteistä kuninkaallisiin, jolloin myös hänen etiketin tuntemuksensa takasi vierailujen onnistumisen. Kirsti viihtyi erämaakylässä Lemmenjoella, sillä hän rakasti paitsi perhettään, myös Lemmenjoen luontoa ja rauhaa, jossa hän tunsi kuuluvansa pohjoiseen.

Kuvassa Kirsti ja Juhani Jomppanen sekä koira Njurkulahdessa 1957. 📸Kultamuseo. Herman Stigzeliuksen kokoelma.

Kirsti Hyttinen (myöh. Jomppanen, 1920-2012) oli helsinkiläisen kulttuurikodin kasvatti, joka opiskeli Helsingin yliopistossa ja Sibelius-Akatemiassa. Hän osasi seitsemää eri kieltä. Kirstin elämä sai pohjoisen suunnan hänen avioiduttuaan Lemmenjoen saamelaisen poromiehen ja alueen matkailun alullepanijan Juhani Jomppasen kanssa 1955. Juhani oli mukana alueen kullankaivussakin alusta lähtien. Kirsti oli Juhanin lapsuudenystävä, perheen kesäpaikka oli lähellä Juhanin kotitaloa.

Kirsti Jomppanen yhdessä miehensä kanssa oli Lapin ja Lemmenjoen matkailun uranuurtajia. He aloittivat ensimmäisinä jokivenekuljetukset Lemmenjoen kultamaille sekä majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalvelut. Kirstin laaja kielitaito pääsi oikeuksiinsa kansainvälisiä matkailijoita ja vieraita palvellessa. Osa heistä oli arvovieraita aina presidenteistä kuninkaallisiin, jolloin myös hänen etiketin tuntemuksensa takasi vierailujen onnistumisen. Kirsti viihtyi erämaakylässä Lemmenjoella, sillä hän rakasti paitsi perhettään, myös Lemmenjoen luontoa ja rauhaa, jossa hän tunsi kuuluvansa pohjoiseen.

Kuvassa Kirsti ja Juhani Jomppanen sekä koira Njurkulahdessa 1957. 📸Kultamuseo. Herman Stigzeliuksen kokoelma.
... Näytä lisääNäytä vähemmän

1 viikko sitten

11 CommentsKommentoi Facebookissa

Symppis pari.., tavattiin useasti., ILOKIITOS ! 😍

😀❤️

Äitini ja isäni ❤️

View more comments

Kullan hinta nousi eilen keskiviikkona uuteen ennätykseensä! 1 unssi (31,1 g) kultaa maksoi yli 3500 dollaria. Yksi gramma taas maksoi melkein 100 euroa. 💰

Kullan markkinahinnan kehitystä seurataan Kultamuseolla päivittäin, sillä museo on vielä syyskuussa auki joka päivä klo 10-17! 🍂

***********************************

The price of gold rose to a new record high yesterday, Wednesday! One ounce (31.1 g) of gold cost over $3,500. One gram cost almost €100. 💰

The Gold Museum monitors the market price of gold daily, as the museum is still open every day from 10-17 in September!  🍂

📸Kultamuseo

Kullan hinta nousi eilen keskiviikkona uuteen ennätykseensä! 1 unssi (31,1 g) kultaa maksoi yli 3500 dollaria. Yksi gramma taas maksoi melkein 100 euroa. 💰

Kullan markkinahinnan kehitystä seurataan Kultamuseolla päivittäin, sillä museo on vielä syyskuussa auki joka päivä klo 10-17! 🍂

***********************************

The price of gold rose to a new record high yesterday, Wednesday! One ounce (31.1 g) of gold cost over $3,500. One gram cost almost €100. 💰

The Gold Museum monitors the market price of gold daily, as the museum is still open every day from 10-17 in September! 🍂

📸Kultamuseo
... Näytä lisääNäytä vähemmän

2 viikkoa sitten
Syyskuun esine: puuvaskooli
Object of September: wooden gold pan

Syyskuussa mennään eteläisen Amerikan puolelle.  Inkojen aarteiden sijaan esitellään kullanhuuhdonnan arkinen esine ja tullaan lähemmäs nykypäivää. Puinen vaskooli on ollut käytössä kultahuuhtomolla Perussa, lähellä Jaenin aluetta. Se hankittiin museolle 1990-luvulla. Todennäköisesti jossain päin Perua on ollut puisia vaskooleita käytössä jopa ennen inkoja. 

In September we travel to southern America. Instead of Inca treasures, we come closer today and introduce an everyday object. Wooden gold pan was used in a prospecting site in the Jaen region, Peru. It was acquired to the museum in 1990s. Wooden pans, however, have probably been used in Peru even before the Incas. 

📷 Kultamuseo

Syyskuun esine: puuvaskooli
Object of September: wooden gold pan

Syyskuussa mennään eteläisen Amerikan puolelle. Inkojen aarteiden sijaan esitellään kullanhuuhdonnan arkinen esine ja tullaan lähemmäs nykypäivää. Puinen vaskooli on ollut käytössä kultahuuhtomolla Perussa, lähellä Jaenin aluetta. Se hankittiin museolle 1990-luvulla. Todennäköisesti jossain päin Perua on ollut puisia vaskooleita käytössä jopa ennen inkoja.

In September we travel to southern America. Instead of Inca treasures, we come closer today and introduce an everyday object. Wooden gold pan was used in a prospecting site in the Jaen region, Peru. It was acquired to the museum in 1990s. Wooden pans, however, have probably been used in Peru even before the Incas.

📷 Kultamuseo
... Näytä lisääNäytä vähemmän

2 viikkoa sitten

1 CommentKommentoi Facebookissa

On myös pateau-vaskooleja. Ne on syvempiä, niillä pystyttiin myös huuhtomaan timantteja. Kartio mallinen. Yhden puusta tekemäni uravaskoolin myin italialaisille kolmella grammalla Tankavaarassa, kun niin sitä himoitsivat. Vielä on muita malleja kotona.

Lue lisää