Toivo Liljeqvist (k. 1972) saapui Lapin kultamaille 1940-luvulla. Hänestä olemme kertoneet kultahenkilö postauksessamme. Liljeqvist rakensi useita kämppiä kultamaille, joista yksi on "Liljeqvistin kartano". Se on nähtävillä Kultamuseon ulko-alueella.

Kämppä tehtiin sopivaksi "yhdelle miehelle ja koiralle". Kartanosta kerrotaan tarinaa, että kun Toivo Liljeqvist kuoli vuonna 1972, kuuli Liljeqvistin perikunta "Liljeqvistin kartanosta" ja saapuivat Lappiin tiedustelemaan mistä tämä kartano mahtaisi löytyä.

Perikunta vietiin katsomaan museon ulko-alueelta löytyvää kartanoa ja perikunta päätti, että kartano saa jäädä museon omistukseen. Kesäisin sitä pääsee ihailemaan niin ulkoa kuin sisältäkin.

Tervetuloa! ☀

-

Toivo Liljeqvist (k. 1972) arrived to Lapland's goldfields in the 1940s. We have mentioned this gold prospector before in our posts. Liljeqvist built numerous buildings into the goldfields, one of which is the "Liljeqvist's mansion". It can be viewed in Gold Museum's outdoor area.

This particular hut was made to fit "a man and a dog". There is a story about the mansion that says that when Toivo Liljeqvist died in the 1972, his inheritors heard about "Liljeqvist's mansion" and arrived to Lapland to inquire where might they find this mansion.

The inheritors were taken to see the mansion at the museum's outdoor area and the inheritors decided that the mansion can stay in Gold Museum's possession. During the summers, it can be admired from the outside as well as from the inside.

Welcome! ☀

📸Torvisen maja, Kultamuseo ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Ivalojoella sijaitseva Ruikanmutka sai nimensä Tuomas Ruikan (1846–1932), rovaniemeläisen talonpojan, ja hänen porukkansa mukaan. Ruikka sai valtauksen nro 20 alueelle 1871 ja toimi sekä sen omistajana, että työnjohtajana. Hänen arvellaan olleen varsin ankara työnjohtaja, koska työväki vaihtui tiuhaan tahtiin. Tuolloin Ivalojoella toki riitti kulkijoita ja uutta väkeä oli helppo palkata. Kesän 1872 työsopimuksiin työajan oli kirjattu alkavan kello viisi aamulla ja loppuvan kahdeksalta illalla. Kahden ensimmäisen vuoden aikana kultaa löytyi reilusti yli 10 kiloa.

Kullalla rikastunut Ruikka tuli tunnetuksi myös rettelöitsijänä Rovaniemen seuduilla, jossa virkamiehet ja papisto pyrkivät puuttumaan niin pimeän viinan myyntiin kuin muuhun siveettömäksi katsottuun elämäntyyliin.

Tuomas Ruikan löytämän kullan kerrotaan olleen poikkeuksellisen karkeaa. Noina aikoina ei kuitenkaan laskettu erikseen isommuksia, vaan ainoastaan löydetyn kullan kokonaispainoa. Ruikan porukan huhutaan kuitenkin löytäneen 395 gramman kultahipun. Myöhemmin 1900-luvun alussa Ruikanmutkaan saapui kultaa kaivamaan Mikko Raudasoja, ”Ruikan Mikko”, joka löysi paikalta myös kivikautisia esineitä ja hänen suurimman hippunsakin väitetään olleen 370 grammaa.

📸Kultamuseo, kuvaaja Jari Haavikko
Kuvissa Ruikanmutkassa sijainneiden rakennusten jäänteitä kuvattuna vuonna 1982. Ensimmäisessä keskeneräisen rakennuksen tai laavun jäänteet, kahdessa seuraavassa saunojen raunioita, jotka ovat todennäköisesti edelleen alueelta löydettävissä.

Lähteet:

Partanen, Seppo J. 1999. Sankareita, veijareita ja huijareita, s. 46–48.

Lapin Kansa. 2019. Pimeää viinaa, mak¬sul¬li¬sia naisia, kä¬rä¬jä¬jut¬tu¬ja ja karkeaa kieltä – Tommi Ruikka oli vanhan Ro¬va¬nie¬men mah¬ti-isän¬tiä, mutta myös vir¬ka¬val¬lan ja her¬ro¬jen mie¬li¬har¬mi, jonka nimi näkyy yhä ka¬tu¬ku¬vas¬sa.
www.lapinkansa.fi/pimeaa-viinaa-maksullisia-naisia-karajajuttuja-ja/157869 ... Näytä lisääNäytä vähemmän