Ivalojoen Kultalan tunnelmia marraskuisessa pakkassäässä ❄
Ivalojoella koettiin Suomen ensimmäinen kultaryntäys 1868 alkaen, kun "Nulkkamukasta" löydettiin 0,2 grammaa kultaa. Ivalojoen Kultala kehittyi kullankaivajien ja viranomaisten keskuspaikaksi, ja siellä oli mm. kapakka, leipomo ja sauna. Nykyään Kultalaan johtaa Metsähallituksen ylläpitämä 12 km pitkä polku ja Kultalassa on autio- ja varaustupa. Kohde sopii vain sulanmaanajan vierailuun.
Kuva 1: Näkymä Ivalojoelle polulta
Kuva 2: Kultalan kentän museoituja rakennuksia
Kuva 3: Kultalan sisältä
Kuva 4: Leipomo
Kuva 5: Kultalan riippusilta ja koski
Ivalojoki River and Kultala in freezing November weather ❄
Finland's first gold rush began on the Ivalojoki River in 1868, when 0.2 grams of gold was found in "Nulkkamukka." Kultala on the Ivalojoki River developed into a heasquaters for gold prospectors and authorities, and it had a tavern, a bakery, and a sauna, among other things. Today, a 12-kilometer trail maintained by Metsähallitus leads to Kultala historical site, which has a wilderness hut and a reservation hut. The site is only suitable for visits during the snow-free season.
Photo 1: View of the Ivalojoki River from the trail
Photo 2: Museum buildings at the Kultala site
Photo 3: Inside Kultala
Photo 4: Bakery
Photo 5: Kultala suspension bridge and rapids
📸Kultamuseo
... Näytä lisääNäytä vähemmän
19 tuntia sitten
Matti Finni (myös Finne, Finn. 1895-1951) oli ensimmäisiä kullankaivajia Lemmenjoen ja etenkin Miessin kultapuroilla. Finni rakensi itselleen turvemajan 1947, mutta ei ehtinyt nauttia erämaan elämästä kuin pari kesää, kunnes joutui taipumaan väistämättömän edessä.
Kuvassa keskellä edessä Matti Finni. Takarivissä vasemmalta Karhu-Pekka, Jouko Loppukaarre ja Pekka Morottaja. Eturivissä vasemmalla kultaseppä Rovaniemeltä ja oikealla Isä-Jussi Mikkonen.
📸 Jussi Mikkonen. Lähde: Partanen Seppo J. Partanen 1990: Kullan ja luonnon kutsu, s. 125-126.
... Näytä lisääNäytä vähemmän
3 päivää sitten
Maanantaina 10.11. avaamme poikkeuksellisesti vasta klo 13.00. Muutoin olemme normaalisti auki ma-pe 11-16.
Monday 10th of November we are open only from 1 PM to 4 PM. Otherwise we are normally open Mon-Fri from 11 AM to 4 PM.
Tervetuloa! Welcome!
... Näytä lisääNäytä vähemmän
6 päivää sitten
Marraskuun esine: vaskooli
Object of November: gold pan
Marraskuussa matkataan alas Australiaan, down under. Sieltä on peräisin kuvassa näkyvä vaskoolimalli, yandi dish, joka on taottu kuperaksi. Sen periaate ei perustu kullan vesierotteluun vaan ilmaan ja painovoimaan ”jyvät ja akanat” periaatteella. Kulta raskaimpana jää edelleen alimmaiseksi tai pohjalle. Tämä on kuivien alueiden vaskooli, joka on käytännössä ja olosuhteissa kehittynyt.
In November we travel all the way to Australia, down under. This type of gold pan – yandi dish - comes from Australia and its principle is still to separate gold as the heaviest from other soil - “separating wheat from the chaff”. In this case it can be done with air. This type of pan is made to be used in dry areas, and it has developed in use and in surrounding conditions.
📷 Kultamuseo
... Näytä lisääNäytä vähemmän
1 viikko sitten
Aatos Flinck (1916-1989) kaivoi kultaa Kotaojalla Lemmenjoella 1963-1989. Hän oli kotoisin Helsingistä ja ammatiltaan veturin kuljettaja, joka vietti 26 kesää Lapin kultamailla. Hänellä oli viihtyisä turvekammi, jota asutti vaimonsa Liisin kanssa. Partanen kirjoittaa, että Flinckien turvekämppä oli yksi parhaiten hoidettuja Lemmenjoella: ikkunoilla kasvoivat orvokit, ja pihapiiriä koristivat luontoaiheiset miniatyyriöljymaalaukset ja hiotut kivet. Moni kultamaille mielivä saattoi saada myös oppinsa Aatos Flinckiltä, joka opasti kultamaiden tavoille ja kullankaivun tekniikkaan.
Kuvassa Aatos Flinck Tankavaarassa 1977.
📸 Pentti Kanerva. Lähde: Seppo J. Partanen 1990: Kullan ja luonnon kutsu, s.123-124
... Näytä lisääNäytä vähemmän
1 viikko sitten
Jukka Lindström (k. 1953) oli kemijärveläinen lentäjä, joka lennätti kullankaivajia, turisteja ja tarvikkeita Jäkäläpään lentokentälle vuosina 1951-1952. Lentomatka Ivalosta Jäkäläpäälle kesti n. 30 minuuttia ja edestakaisia lentoja kertyi usein 6-8 päivässä. Myös Martin-Iiskon palon lentokenttä perustettiin 1950-luvun alussa.
Kuvassa Lindström lentokoneensa edustalla, sekä talvinen kuva Jäkäläpäältä. Lindström on kuvan oikeanpuoleisin henkilö, vieressään Tyyne Tähti.
📸 Kultamuseo. Lähde: Teuvo Lehtola: Morgamin pyrkyrit s. 28-33; Jorma Kivisaari: Jäljet jäivät kiveliöön sv. Jukka Lindström.
... Näytä lisääNäytä vähemmän
2 viikkoa sitten
0 CommentsKommentoi Facebookissa