Kultatarina

KULTATARINA kertoo enemmän. KULTATARINA johdattaa sinut kullankaivuhistorian ääreen uudella tavalla. Saadaksesi enemmän tietoa, sinun tarvitsee vain ottaa mukava asento ja uppoutua tarinan ääreen. Useimmat tarinat löytyvät perusnäyttelystämme, mutta osaan pääset tutustumaan vain täällä verkossa. Tervetuloa kultaisten KULTATARINOIDEN maailmaan.

15.4.2020

Lapin värikkäässä kultahistoriassa kiehtovimpia ovat erilaiset ihmiskohtalot, olipa kyseessä sitten tsaarinaikaisen suuriruhtinaskunnan tai nykypäivän kullankaivaja. Näihin kertomuksiin mahtuu niin epäonnea kuin huikeita onnistumisia, tragikoomisia ja romanttisia piirteitä unohtamatta. Yksi hahmo 1910-20-luvun taitteen kultahistoriassa oli Amerikan suomalainen Charles Hill, entinen Kaarlo Sjöblom. Hän oli syntynyt vuonna 1881 ja muuttanut 1902 Atlantin taakse laittomat asevelvollisuuskutsunnat välttääkseen. Charles […]

17.4.2020

Kaikille kultaryntäyksille on yhteistä ollut se, että kullankaivua ja siihen liittyviä yhteiskunnallisia ilmiöitä on pyritty säätelemään lailla joko jo ennen ryntäystä tai viimeistään sen alettua.   Suomen Lapin kultakuume ei tuottanut saman mittakaavan levottomuuksia tai niin paljon keinottelijoita kuin suuret kultaryntäykset maailmalla, Kalifornia ja Ballarat näistä esimerkkeinä. Pohjois-Lapissakin oli luotava järjestyksen turvaamiseksi yhteiset pelisäännöt, joten keisari Aleksanteri II laati keväällä 1870 asetuksen koskien Lapin kullankaivua. Samoin kesäksi 1870 rakennettiin Kruunun Stationi, […]

17.4.2020

Lapin kultahistoriassa ovat paikalliset olleet mukana Ivalojoen kultaryntäyksestä lähtien. Jokunen heistä oli palkallisena työmiehenä kaivamassa tai virkamiesten apuna, monelta muulta on puolestaan ostettu ruokatavaraa ja muita tarvikkeita kaupan lisäksi. Ivalojoen kultalan hiljaisempina vuosinakin Kultalan viimeisenä vahtina toimi paikallinen Sammeli Saijets, sillä häntä eivät kaamos ja yksinäisyys pelottaneet. Myöhemmin paikalliset ovat tarjonneet kuljetuspalveluita kultamaille, tavarakuormien kuljettaminen […]

29.4.2020

Viinaryyppy työmiehille, konjakkia tai paloviinaa tarvikelistauksissa, joskus jopa viiniäkin. Alkoholi näyttäytyy enemmän tai vähemmän tärkeänä osana Lapinkin kultakulttuuria, Ivalojoen kultaryntäyksestä alkaen. Jo tsaarinvallan aikaan osattiin ottaa viinaryypystä myös kapakassa sopiva hinta – ruokaa sai muutamalla kymmenellä pennillä, mutta viinaryypyn kanssa ruoka maksoikin sitten jo 1 mk 30 penniä, melkein puolet 3 markan päiväpalkasta. Tarinoiden mukaan […]

6.5.2020

Naiset ovat olleet kaikkina aikoina mukana kultahistoriassa, vaikka kirjalliset lähteet ovatkin enemmän miesten kertomaa. Lapin kultahistoria ei tee poikkeusta, joten seuraavaksi muutama esimerkki naisista pohjoisen Lapin kultakentillä. Ralla-Kaisa ja Iso-Anni ovat nimiä Ivalojoen kultaryntäyksen alkuajoilta. Etenkin ensin mainitusta on värikkäitä kertomuksia, joista osaa lienee paljonkin väritetty. Rastin Ralla-Kaisa oli Kultalan leipomon ja kapakan emäntä ja […]

13.5.2020

Elina Peronius liittyy Tankavaaran ja Laanilan alueiden kultahistoriaan. Elina Peronius osallistui kullankaivuun jo 1930-luvulta lähtien ensin Laanilan ja myöhemmin Tankavaaran alueella. Ensimmäinen kaivospiirin omistanut nainen hänestä tuli, kun hänen miehensä Max Peronius menehtyi miinaan kaivutyömaalla syksyllä 1946. Maxin kuolemasta huolimatta työt jatkuivat seuraavana kesänä Purnu-nimisellä kaivospiirillä, nyt vain Elinan laskuun. Tankavaaran alueen toistaiseksi suurin löydetty […]

20.5.2020

Lapin kultalöytöihin liittyy monenlaisia tarinoita, joista mielenkiintoisimpia ovat unennäön perusteella tehdyt löydöt. Seuraavaksi pari esimerkkiä. Yksi ensimmäisistä unen perusteella tehdyistä löydöistä tapahtui jo Ivalojoen kultaryntäyksen aikana, kesällä 1870. Se, tapahtuiko kaikki, kuten myöhemmin esimerkiksi Max Peronius muisteli, on lopulta sivuseikka. Varmaa on, että Frans oli viinaan menevä ja että hän todella löysi todella hyvän kultapaikan. […]

26.5.2020

Kun puhutaan kultahistoriaan tai kultaan liittyvistä kohtaloista tai legendoista, on niitä käytännössä yhtä paljon kuin kultamailla on ollut ihmisiäkin. Osa legendoista on kuitenkin jäänyt muita paremmin elämään. Saamelaiset veljekset Uula, Niilo ja Veikko Ranttila lähtivät nuorten miesten innokkuudella elokuussa 1945 Lemmenjoen yläjuoksulle metsästys-, kalastus- ja kullanetsintäretkelle. Veljekset olivat kotoisin Inarijoen varrelta, joten Lemmenjoen seutu oli […]